Herttain oppeja ja onnistumisia ensimmäisestä puutarhakesästä

Päätin listata tähän hieman Hertta-Tuvan ensimmäisen kokonaisen kasvukauden puutarhahavahtumisia, oppeja sekä oivalluksia.  Mene liiaksi en syvällisyyksiin, lähinnä totean ihanasti, että näin oli nyt, hih. Kohti monimuotoisempaa puutarhaa Kaikkeuden osana.

Lavat

Ensimmäisen lavakesäkokeilun jälkeen voinen todeta, että ensi kesänä Hertalla lavoissa viljellään ainoastaan tomaatteja syvässä mullassa, minttu saa vallata yhden kokonaisen lavan, timjamit ja salviat ym. yrtit, jotka viihtyvät kuivemmissa oloissa saavat jatkaa eloaan lavoissa. Keräsalaatti heinakuun uusintakylvönä saa ottaa paikkansa ensi kesänäkin, alkukesän kylvöistä jätän sen avomalle. Retiisejä en ehkä laita ollenkaan ja pinaatit siirrän kyllä avomaalle, sillä kuivuudesta kärsiessään ne ovat enemmän alttiita mennäkseen muihin suihin. Lavat ovat kauniita, mutta Hertalla näillä paikoin vaatisivat kyllä kastelua, ainakin tuolla toisella seinustalla. Itse en ole kovinkaan ahkera kastelija, vaikkain katteet auttavat kyllä asiaa myös lavoissa. Joten laitan kyllä katetta enemmän myös niihin ensi vuonna. Opin myös, että multa painuu hyvin paljon ja keväällä mullasta täyttyneet lavat olivat jo kesäkuulla vain puolillaan multaa. Tomaatiti viihtyivät kyllä hyvin kaksin kertaisissa lavoissa, joihin sain keväällä vielä ikkunat päälle ikäänkuin pieneksi ansariksi, suojaksi ja lämmöksi. En kyllä kastellut heitäkään juuri lainkaan, mutta juuret olivatkin sielllä varjossa ja sen lisäksi porstuan katolta valuupi vettä sateisina hetkinä suoraan tomaateille. Lannoituksesksi tomaattimme saivat laimennettua virtsaa, omavaraista lannoitetta, jota riittää kyllä yllin kyllin jokaisella puutarhurilla.

Tuhka perunamaahan

 Niin, älkäämme laittako tuhkaa perunamaahan, liiaksi,  sillä suhteellisen korkeassa ph:ssa viihtyypi perunarupi, jonka saimme pottuihimme jahka loin osakseni niille otolliset olot. Tosin rupi vaivaa usein myös kuivina kesinä, joten en täysin laita rupisia perunoitamme pelkästään tuhkan piikkiin. ja toisaalta kohtuus tuhkassakin. Sadon määrään perunarupi ei vaikuta, lähinnä kyseessä on ulkonäköseikka, josta pääsee eroon perunat juuriharjalle hangatessa tahi myöhemmin kuorimalla pottuset. Hertan ensimmäiset potut olivat 'Van Gogh' lajiketta, jonka sanotaan kyllä olevan erittäin hyvä välttämään rupisuutta....Haaveilen vanhasta maatiaslajikkeesta nimeltä' Kuusamon tumma' ja toisaalta 'Puikula' kutsuu myös.

Kumppaneita toisillemme

Oikeat kumppanit kasvimaalla auttavat, tukevat Kaikkeutta kasvunmahdollisuuksissa, kumpaakin osapuolta ja vielä toisiakin naapireita. Vaikutus ulottuu ikuisuuksiin, sinne asti minne emme edes pysty näkemään. Samettikukat ovat tunnettuja vaikutuksistaan pitää tuholaisia loitolla ja itsekin sain kokea tämän kyllä hyvin selkeästi, sillä lehtikaaleni pysyivät tuholaisilta, kaalimadoilta täysin puhtaina ihanien samettikukaksten erittäessä rikkipitoista ainetta juuristaan. Toiset lehtikaalet olivat kehäkukkien seassa ja säästyivät myös tuholaisilta. Tämä samettikukkasten"myrkky " toimii myös nematodeihin sekä erilaisten tauteja aiheuttavien mikro-organismien elämää ehkäisesvästi. Usein kuulee puhuttavan yleisesti samettikukista ja  niiden positiivisesta vaikutuksesta kasvimaalle, mutta pääasiassa hyötyvaikutuksen saa jakaakseen viljellessään pikkusamettikukkaa Tagetes minuta  ja muita vähän tahi ei ollenkaan jalostettuja villejä muotoja. Jotkut hybridit saattavat jopa houkutella tuholaisia ja heikentää rinnakkaiskasvien kasvua.

Rucola ja korianteri vaukuttavat olevan ihananteeliset kumppanit toisillensa, jotka yhteen kylvin intuitiivisesti ja onnellisesti yllätyin kun ensimäistä kertaa elämässäin rucolat pysyivät kirppojen saavuttamattomissa ja saimme satoa aivan näihin päiviin, eli lokakuun alkuun saakka. Vieläkin saa salattiinsa rucolasatoa pihamaalta hakea! Yleensäkin voimakastuoksuiset kasvit, yrit, karkoittavat kirppoja tai ainakin harhauttavat, joten näitä kannattaa suosia myös esim. paksoita viljeltäessä. Oikiat kumppanit luovat paremmat olosuhteet kasvuun ja terveyteen. Luonnossakaan kasvit eivät kasva yksipuolisesti, joten tässäkin tapauksessa ja jälleen kerran on pyhä luonto paras opettajamme! Kumppanuuskasveja on käytetty vuosisatojen ajan ja vähitellen tämä tieto muistuu jälleen sydämiimme parantaen satomme määrää sekä laatua.

Herneet sekä apilat omppupuiden alla - huolenpitoa maasta rakkaasta. Maasta on olemassaolomme riippuvainen, maasta maahan ja maahan palauttakaamme sen mitä maasta saamme. Maan kuntoa voimme parantaa mm. typenkerääjäkasveilla ja kylvää sekä istuttaa näitä kasveja ympäri puutarhaa. Herneen typensidonta on voimakkaimmillaan kukinnan loppuvaiheessa ja palkojen täyttyessä ja apilan typensidonta voimakkainta kiivaimman kasvun aikana. kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen ja esim. erilaiset palkokasvit kykenevät varastoimaan sitä maaperään , josta se onkin sitten muiden kasvien käytössä. Omppupuutkin saivat tännä kesänä osakseen ilmasta sidottua typpeä, kun ihana Riikka kylvi omppupuidemme ympärille herneitä. Saimme myös nauttia paloista jokapäiväisissä salaateissamme ja omppupuut saivat voimaa kasvaakseen jälleen jälkeen ensitalven uudessa kodissaan. Kylvin apilaa edellisvuoden syksynä myös muualle puutarhaan ja kesäkurpitsatkin saivat kasvaa apiloiden keskellä. Omppupuista vielä sen verran, että samaan kasviryhmään löysivät tiensä myös mansikat maanpeitteeksi ja krookuksia kevään pörriäispölyttäjille. On siellä joitain perennojakin, kuten harmaakurjenpolvea, joka ihanasti kukkii koko kesän!

Uusitaan kylvöjä ihanasti!

Uusintakylvöt heinakuulla suovat meille lisää tuoretta satoa eri salaattivihanneksista, rucolaa omppupuiden alla, herneitä, keräsalaattia - kiitos. Korianteria kannataa myös laittaa uusintakylvönä, niin saapi ihanasti tuoretta pitkään. Nauristakin kerkiää hyvin kylvää vielä heinäkuun alussa, vanhankansan mukaan Marinpäivään mennessä. Näin tein ja kylvin laajennettuun perenna penkkiin avoimille paikoille - kiitos saan nostaa satoa vielä tänäänkin.

Taidan jättää nämä oivallukset nyt tähän ja jatkaa seuraavissa postauksissa, koska kyllähän näitä riittää! Ihanaa on ollut huomata kuinka monenmoiset linnut viihtyvät puutarhamme puissa, kuusamassa, koiranheisissä, tuomissa, pihlajissa, terijoensalavassa, niissä, joitka eivät suoranaista satoa meille ihmisille tuota, mutta välillisesti kyllä. On nähtävä suurempi pyhä kuva.