Maan tarpeista käsin

Lukiossa, silloin joskus 18 vuotta sitten, kun piti päättää mille tielle lähtee siitä pisteestä, tiesin vain että käteni kuuluvat maahan. En osannut sanoa mitä tahtoisin lähteä opiskelemaan, mutta tiesin että se olisi jotain jossa käteni saisivat olla maassa. Se tieto sydämessäni päädyin aikoinaan puutarhojen pariin. Ammattikorkeakoulussa juuri mikään opintokirja saatikka luento ei resonoinut minuun, en kokenut ahaa elämyksiä taikka löytänyt juuri motivaatiota opiskella tarjottuja aiheita. Jokin puuttui, käteni eivät olleen maassa. 

Meni vuosia ennen kuin pääsin syvempään yhteyteen, kuuntelemaan mitä sanottavaa luonnolla olisi tavasta luoda puutarhoja. Se vaati hiljaisuutta ja rauhallisuutta ilman säntäilyä. Oli ja on edelleen niin paljon kysymyksiä. Välillä puutarha hiljaa kuiskaa vastauksia, välillä itse tiedolla ei ole niin merkitystä. Tunteella sydämessä on. Niin monet meistä tunnistavat villin luonnon voiman, sen pyhyyden ja ihmeellisyyden mikä lepää luonnossa. Miksi niin monet puutarhat ovat vailla tätä tunnetta, kysyin itseltäni. Olisiko luonnon pehmeä muotokieli monistettavissa puutarhoihin? Miksi tapamme elollisen myrkyillä, rajoitamme kasvun luonnottomaan tilaan. Missä luonto on puutarhassa? Missä ovat puutarhat, jossa luonnolla on tilaa ilmentää itseään vapaasti? Puutarhat, jossa puutarhuri antaa tilaa luonnon viisaudelle, luoden tästä käsin tilaa olosuhteille, jossa tasapainoinen ekosysteemi voi kukoistaa kaikessa kauneudessaan ja eri osaset tukea toinen toisiaan. Puutarha, jossa elämä on elossa, luonnon mittaamaton arvo kosketeltavissa ja koettavissa. Taika ja taianomaisuus. Puutarha, jossa hyväksyntä ja välittäminen ovat läsnä, ilman elämän tiedostamatonta kontrollointia. Miksi me yritämme estää luonnollisen kasvun puutarhoissamme ? Millainen olisi puutarha, joka ilmentäisi luonnontilaisten metsien rakennetta ja pyhää dynamiikkaan? Mihin elämä pyrkii eläessään hetkeä hetki hetkeltä ?

Minunkin on täytynyt palauttaa sydämeeni tieto siitä, että Maa On Elävä. Vain tämän ymmärryksen kautta olen voinut löytää sen sydämen tahdon palvella maata, hoitaa ja tervehdyttää. Meistä tulee yhtä puutarhan kanssa. Hoidamme toinen toisiamme. Yksi sykkii. Löydän luonnollisen puutarhan kautta itsestäni saman viisauden. Luonnon viisauden. Kun työskentelen siitä käsin mitkä ovat maan ja puutarhan tarpeet, lopulta myös omat tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeeni tulevat täytetyksi. Mutta koen, että on aloitettava siitä tarpeesta mikä Maalla on, eikä siitä tarpeesta mikä ihmisellä olisi Maan suhteen. Näin minun tieni kohdalla. Kuunnellen.Tarkkaillen. Rauhassa. Sitten palvellen. 

It is the Choice to see Love

Hän kysyi minulta, jotta uskonko? Mitä hän sillä tarkoitti ? Katsoin hänen silmiin, peiliin,vastasin jotta uskon, kyllä minä uskon. Minä uskon siihen äärettömään viisuteen, joka luo ja kasvattaa siemenestä täysikasvuisen kukan, kukasta siemenen ja siemenestä jälleen kukan, juuri tuon tietynlaisen kukan. Unikon siemenestä ei kasva kelloa kissan ei, ei kukkaa auran tai hietaneilikkaa, vaan uusi unikko tuohon tuuleen tanssimaan. Minä uskon siihen voimaan, mik' luo ihmisalkiosta täydellisen, kokonaisen ihmeen. Minä uskon heräävään luontoon, uinuvaan maahan. Minä uskon tuulen tämän tarkoituksenmukaisuuteen, sateen puhdistavaan armoon. Luottamus tähän Voimaan on usko, joka on. Joten kyllä minä uskon, en tiedä haitko sinä kysymykselläsi tätä, mutta uskoni ja luottamukseni tietää, että sait vastauksesi. Ilman uskoa, alituiseen minä kontrolloida elämääni saattaisin, sen sijaan että eläisin ja sallisin Olla elettävänä. Ilman uskoa kontrolloisin jotain kontrolloimatonta. Niinpä minä Uskon ja katson kukkien kasvavan tänäänkin.

It is the Choice to see Love. The experience of Love is a choice we make, there is no need to look for love, just to choose to see it. Love is the internal support from the Universe, the internal support for our abundant survival.

There is something inside me which Knows - that is enough and that is All. And I have all thise tears, once again, beautiful, beautiful, beautiful tears, more than words you know. Tears. And I will go, I will fly, I will go home now. More than thise words - home. What is this feeling, what is this wisdom - I dont know, I do not need to know, it does not matter. You know that It changes us, It did already. Im empty, willing to recieve. New day, - be empty. And I will go, I will fly, I will go home now. Its bigger than me. Love. We are meant to be this way, and yes, I have all thise tears that are reflecting the light.

To write down my sacred goals

So this morning I thought I would write down my goals to my diary and from thise pages also on my white walls. You know, to make them real, to make them clear. My mission here in this amazing globe. And I realised that I am not afraid to be small, to be negligible, but being afraid to be the greatest me myself. To do all the things that It is possiblefor me to achieve. All those things that were meant to be, meant for me to bring this world. Huge things and thingsless things. To Fully express my ultimate reality and my purpose on this beautiful earth. Oh. But when I am aware this fear, it looses its bonds and releases the wawes. And I let those wawes shiver me insideout. Its huge, but life is. Im life and capable to create unlimited creations.

" It is our light not our darkness that most frightens us.

Our deepest fear is not that we are inadequate.

Our deepest fear is that we are powerful beyond measure.

It is our light not our darkness that most frightens us.

We ask ourselves, who am I to be brilliant, gorgeous,

talented and fabulous?

Actually, who are you not to be?

You are a child of Love.

Your playing small does not serve the world.

There's nothing enlightened about shrinking so that other

people won't feel insecure around you.

We were born to make manifest the glory of

Love that is within us.

It's not just in some of us; it's in everyone.

And as we let our own light shine,

we unconsciously give other people

permission to do the same.

As we are liberated from our own fear,

Our presence automatically liberates others. "

Keskikesän juhla oi itsekseni oi juuri näin kuunnellen

Hän pieneni kehossansa, vaan suurempi on. Kuinka kevään tuska poltti pois tarpeettoman ja kiitollisena rohkeudesta jok'hällä oli, jot' hällä ollut ei. Ja niin vaik' pieneni, niin suureni hän. Ja elo elää vapaammin kuin koskaan aiemmin Hän, Joten hyvä hänen olla on, hyvin, hyvin hyvä olla on. Maailmoja monia. Sammalpolu kivinen, hän läpi tallusti sen. Syleili vihaa, kylvi kukkia, joist kukaan itänyt ei. Ei vihalla kylvää voi, mutta viha muutosvoimana tärkeä on ja kaunis niin, oi käytä sitä ja elä läpi rakkauden. Vihata alla Rakkauden. Oi niin Hän, oi Luonto hän sen jälleen näytti, ei kukkia vihalla kylvää voi. Niin hän, minä siis vihasin kunnes havaitsi mielen muuttaneen tämän taistelukseen, kilpailukseen. Vihaan, suren, tuskissain olen, jotta tuska hänetkin polttakoot. Ja sitten tämä Kaunis, irti päästi Hän ja n hän. Hän valitsi rakkauden , tuntemattoman. Tuntematonta eläen siis, tässä katsoo Itseään. Ja niin tuli Uus, oi peili uus tuo Rakkauden.

Otan vastaan kaiken hyvän

Niin sain elää toukokuun läpi, joka alun musertavuuden kanssa on näyttänyt jälleen suuria elämän ihmeitä minuun ja minussa. Joka päivä kuljen puutarhassain ja iloitsen suuttattomasti elämästä, nöyrryn sen Ihmeiden edessä ja antaudun. Uskon yltäkylläisyyteen, joka on tässä. Uskon Kaikkeuden hyväntahtoisuuteen. Ihmeellistä eilen oli muuten mm. se, kun minä sanoin "kyllä" Kaikkeuden työtarjouksille, niille ilmassa leijuville, jotka eivät vielä ole tavoittaneet minua, niin sain heti tähän todellisuuteen kolmisen työtarjousta, joka jälleen kerran herätti minussa äärettömän luottamuksen vastaanottamisen tärkeydestä. Otan vastaan. Palvelen. Kiitos. Kesä on sydämessäni vahvana kautta tuoksvien tuomipuiden.

Rusotuomi kukki ihmeitten kävelyllä Välivainiolla

Lavat kylvettyinä kylpemään kesään ja ruusujuuret kukkivat kimalaisillekin

AamuniIhmeet

Finola, pieni finolan taimi kurkkii

Valkosipulit hehkuvat auringossamme

Unelmat ja ehdoton usko

Unelmat täyttyvät ehdottoman luottamuksen siivin. Avaa nuo siivet rakas ja ota vastaan Kaikkeuden johdatus ja ihmeelliset asiat alkavat ilmentymään elämääsi. Tavoitteiden tueksi minulle annetaan oikeat välineet ja viitat unelmieni toteuttamiseen. Oikeat ihmiset tulevat polulleni, minun vastuuni on pitää silmäni ja sydämeni avoinna, jotta näen heidät. Unelmat, tavoitteet, haaveet ja pyrkimykset sijaitsevät yleensä jossain tuntemattomassa. Ne ovat niitä asioita, joita emme ole vielä kokeneet ja joista emme tiedä ja jotka kenties herättävät epäilystä ja jopa pelkoa. Unelmien toteutuminen vaatiikin uskoa tuntemattomaan. Myös tuo silmin näkemätön voima, joka kyllä tukee unelmiamme, on usealle tuntematon, mutta se on meissä kaikissa ja kaikkialla ja on Hyväntahtoinen sekä ihan kaiken hyväksi valjastettu voima.

Unelmien ääneen lausuminen, unelmien todeksi näkeminen, vavisuttaa sielua. Ehdottomaan luottamukseen avautuminen sallii tarvittavien asioiden tulla tueksein. Eikä niinkään se, että pyytäisin saada osakseni kaiken tarvittavani, vaan jotta sallisin itseni nähdä tämän kaiken, sillä ei meiltä mitään pimitetä, vaan kaik. meille jo annettu on ja annetaan kyllä.

"Minä tulen rakentamaan, sympaattisen, kauniin, kiehtovan ja opastuksellinen permakulttuuri ajatusten pohjalta syntyvän puutarhapihan, me tulemme rakentamaan - kiitos, jotta näin saan tehdä." Tämän ääneen sanominen tuntuu joka solullain. Se todellakin tuntuu! Olen myös ilmaissut ÄÄNEEN tahtoni ottaa vastaan johdatuksen ja oikeat työkalut toteuttaakseni tämän haaveen ja niin vain oikeita ihmisiä, kontakteja ja kirjoja on alkanut virtaamaan elämääni niin uskomattoman ihmeellisellä tavalla, etten voi kuin huokailla Kiitollisuudessa. He istuutuvat " sattumalta" viereeni, saan sähköpostiviestin, minut ohjataan jonkun ihmeen puheille - kuin sattumalta. Minulle lahjoitetaan suuremmoinen kirja " sattumalta"  jne. <3

Meidän on hyvä ihan päivittäin tarkastella kylvämmekö epäilyksen vai luottamuksen siemeniä. Niin usein kuullut olen itseni ja tässä hetkessä muidenkin puhuvan unelmistaan ja tavoitteistaan sävyyn " No semmoinen unelma, tämmöinen tavoite, mutta tuskinpa se nyt toteutuu, ei se ole mahdollista, ei helppoa, mutta saahan sitä unelmoida." Toistaakseni itseäni " Unelmien toteutuminen vaatii ehdotonta luottamusta ja uskoa!" Uskoin pohjattomasti, että tulemme asumaan maalla, uskoin poikaamme, uskoin puuhellaan ja leivinuuniin ja Kaikkeus ohjasi minut heidänkin luokse hyvin, hyvin nopeasti sen jälkeen kun olin ilmoille nämä laskenut. Kun tupamme löysi meidät, oli tupamme meidän aivan muutamssa päivässä kaikkien ihmeiden kautta! Uskalsimme astua tuntemattomaan, koska sitä unelmat vaativat. Ja tätä rataa kuljetaan, asiat manifestoituvat tässä ajassa uskomattoman nopeasti. Tiedä saavasti opastusta! Tiedän saavani opastusta! Tiedä, että se on mahdollista! Tiedän, että unelmani ovat mahdollisia ja saavutettavissa!! Minulle sopivia työkaluja manifestoinnin tueksi ovat aarrekartat, yleensäkin asioiden ylöskirjoittaminen ja ääneen lausuminen, asioista puhuminen yhdessä, ikäänkuin ideoiden inspiroiva hautominen, toimiminen, ja visualisointi sekä kiitollisuus - ihanasti näitä mitä käytän. Ja on se ihme katsoa vanhoihin aarrekarttoihin, kuinka suurin osa niihin laitetuista asioista on ilmentynyt tässä maailmassa. Kullekin omansa on, Rakkauden työkalu, mikä ketäkin Ihmettä kutsuu, Ihmeitä kutsuakseen.

Kiitollisuudesta tahdon kertoa yhden iki-ihanien arkipäivieni esimerkin. Täällä kirkolla, tai tuolla kirkolla 8,4 kilometrin päässä, meillä on hyvin ystävälismielinen Sale-kauppa ja muutettuamme tänne koin, ettei siellä ole kertakaikkiaan juuri mitään mitä me voisimme ostaa ravinnoksemme. Ei juurikaan luomua, ainoastaan voita ja munia. Aikani, monen kuukauden ajan toistin tätä " Ei siellä ole mitään meille".  Kunnes huomasin lausumani ja ymmärsin ettei mikään voi muuttua, ellen muuta ajatustapaani, palautin tässäkin asiassa VetoVoiman lain sydämeeni ja aloin tietoisesti ja aidosti Kiittää niistä pienistäsuurista - munista ja voista. Että onhan se hienoa että sieltä nitä saa! Ja niin vain pyhästi tapahtui, jotta kauppaamme on alkanut ilmaantua luomutuotteita, kerrassaan ihmeellistä. Olen jatkanut sydämestäni kiitoksien kertomista myös ihmisille siellä " Mitä enemmän luomua sen parempi, kiitos kiitos" ja niin se vain lisääntyy, melkein joka kerta kun olen siellä viime kuukausina käynyt, on jotain uutta tullut. Kiitollisuus ruokkii meitä!

 Seuraa sitä pienintäkin vinkkiä, joka väreilyttää sieluasi, vaikka se mielessäsi hetken tuntuisikin vähäpätöiseltä tai hullulta! Ole avoin kuiskauksille. Olen avoin kuiskaukille. Jokainen meistä voi avautua uudelle ajattelutavalle, pyöritellä hasteitansa aikansa ja sitten sallia ne Kaikkeuden haltuun ja täten avautua sille, että ratkaisu saapuu ovellemme.

Ja ymmärtääksemme vielä, että kun toteutamme unelmiamme, toteutamme Kaikkeuden tahtoa. Jokaisen unelma on osa suurempaa unelmaa ja jokaisen hyväksi! Eihän nämä koskaan vain meitä varten ole. Kiitos sinulle , joka toteutat unelmiasi tänään!