sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Talvivalkosipuli syksyn maahan


Ostin Hyötykasviyhdistykseltä valtavia suomalaisia luomuvalkosipulin istukkaita syksyn istutusta varten. Kotimaista vanhaa, isokyntista  kantaa ' Aleksandraa' sekä virolaista kantaa nimeltä ' Kodaver ', nämä molemmat sipulikannat tekevat aivan valtavia sipuleita jos ja kun maan kunto ja sen tarjoamat ravinteet ovat otolliset!  Aleksandran sanotaan olevan valkosipuli kasvattajan unelmalajike, enkä kyllä epäile yhtään saatuani käsiini nuo sipulit. Voi tivas miten vahva energia niistä huokuikaan!! ValkosipuliVoima! Edellisenä vuotena en ehtinyt saamaan näitä kyseisiä kantoja Hertalle ollenkaan, sillä ne myydään yleensä loppuun aika nopeasti näissä syksyissä. Tänä vuonna olinkin siis kärppänä paikalla ja niin toi postisetä ihanan paketin Hertalle.




Vahva-aromiset talvivalkosipulit istuteaan siis nimensä mukaisesti talvea vasten, syksyllä, syyslokakuulla, hyvässä ajassa ennen neiti roudan ilmaantumista päälle maan ja silti on oltava tarkkana ettei heitä maahan laske myöskään liian aikaisin. Täällä pohjoisessa hyvä isututsaika on juurikin näinä syyskuun viimeisinä päivinä, nyt käsillä etelässä lokakuun puolessa välissä.Laskin kuoritut kynnet 10 cm syvyyteen, kuulemma parempi olisi 7 cm syvyys, mutta  eiköhän ne nuillakin syvyyksillä kasva kokoonsa - kiitos kasvakaahan. Pointtihan on se, että liian syvä istutussyvyys pienentää valkosipuleiden kasvua, koska kasvuunlähtö ns. viivästyy keväällä. Niin sanotusti siksi, että siltihän kaik aina oikeassa ajassa ollen on. Olethan rakas tarkkana, että kynnen kanta tulee alaspäin maata vasten. Suurten kynsien väliin toisiinsa nähden kannattaa jättää 10 - 15 cm : n tila heidän kasvaa. Valkosipulipenkki olisi suotavaa vielä kattaa syksyn lehdillä, koivunlehdillä mieluiten 10 cm kerroksella ja niin ovat valmiita juurtumaan ja keväällä kasvuun lähtemään.Ovat ihania ensimmäisiä kasvuntoiveita, kun niin aikaisin kasvuun sipulit keväällä kumien sulettua lähtevät. 


Lannoitus kasvuvoimaksi

Valkosipulit tarvitsevat paljon, paljon ravinteita ottaakseen käyttöönsä koko potentiaalinsa ja kasvaakseen kokoonsa mittavaan. Hertalla valkosipulit ovat tänä vuonna istutettuina tuollaisessa kokeellisessa kerrospenkissä, jossa muhevana ravinteena on kasvijätteitä, palanutta hevonlantaa sekä kompostia. Valkosipuli rakastaa myös puhdasta puuntuhkaa, joka ph:n nostamisen lisäksi suo kasvulle magnesiumia, fosforia, kaliumia ja mittaamattoman arvokkaita hivenravinteita. Typpeähän tuhkassa ei ole lainkaan. Arvokas tuhka torjuu myös sipulikärpästä. Annathan aina tuhkan eri aikaan muun lannoituksen kanssa, koska tuhka irroittaa esim. lannasta typpeä kohti suuria taivaita, katotaa taivaantuuliin. Keväällä valkosipuleille annetaan jälleen lannoitetta, joka voi olla esim. kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita sisältävää ruohokatetta, hevonlanta on ihanaa myös. Kolmannen kerran kesäkuun puolella välin lannoitetaan vielä kertaalleen. Eli kolmisen kertaa lisäravinteita , niin johan jaksavat kynnet pullistua! 

Valkosipuli tarvitseepi vettä kasvukaudella noin kerran viikossa, ja jos sitä ei taivas pudota päällensä, niin hieman tarvitseepi meidän apuamme tuolloin.

Näihin aatoksiin, puutarhansyksy, ihana raikas happi, syvät hengitykset ja kiitollisuus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti