tiistai 28. kesäkuuta 2016

Pidäthän huolta Maan verisuonista, tiedostavasta verkosta tuosta!

Mykorritsa mahdollistaa kestävän puutarhanhoidon. Oi oi sienijuuri, joka avaa minussa valtavaa ihmetystä kera koko äärettömän sienimaailman. Sienten rooli puutarhaekosysteemeissäkin on ollut ja on hyvin aliarvostettua ja nyt on tullut aika nostaa nuo tiedostavat rihmastot heille kuuluvaan arvostukseen! Ymmärrys siitä, ettei kestävää puutarhanhoitoa ( eikä yleensäkään ruoantuotanto) voi olla ilman tätä pyhää, valtavaa maanalaista verkostoa! On tultava tietoiseksi rihmastojen merkityksestä, joten rakas, ota hetki ja mieti tätä.

Sienijuuri eli mykorritsa on siis kasvin juuren kanssa symbioosissa elävä sienirihmasto, kasvin juuriston jatke. Kasvi antaa sienelle hiilihydraatteja, joita sieni ei pysty itse muodostamaan ja sieni taas auttaa kasvia ravinteiden, erityisesti fosforin, otossa. Ilman fosforia ei ole elämää ja fosfori nimenomaan mm. lisää kasvien vastutuskykyä. Fosfori on ratkaisevan tärkeä ravinne, jota louhitaan kestämättömällä tavalla maaperästä lannoiteeksi sitä vauhtia, että hyödynnettävä muoto siitä muuttuu muuksi. Muutos tulee väistämättä. Pelloilta vesistöihin valuvat fosforivirrat rehevöittävät vesistöjämme. Terve ja eloisa sienijuuri taas pystyy pidättämään fosforin maaperässä, mykorritsa vähentää siis lannoitustarvetta sekä laskee fosforipäästöjä. Tätä mykorritsallista toimintaa meidän tulisi ensisijaisesti tukea. Tästä on tehty mahtavia tutkimuksia Suomessakin, joten hän ken kuulee kutsun tutustua niihin, niin tehkööt! Kultainen avain kestävään ruoantuotantoon ja puutarhatuotantoon saattaapi olla forforin luonnollisessa kierrätyksessä mykorritsojen avulla. 




Mutta siis, kasvit joilla on mykorritsa kumppaninaan ovat paljon, paljon vastustusykyisempiä taudeille kuin he, joilla tätä sympioottista suhdetta ei ole, tai ei ole päässyt syntymään. Puiden ja sienten välinen symbioosi on ehkä jo tunnettu, mutta harva meistä tietää, että myös ruohovartiset kasvit muodostavat sienijuuria. Nykytutkimuksen mukaan lähes 90% kaikista kasvilajeista kykenee muodostamaan sienijuuren. Välttämätöntä elolle tämä sienijuuri ei kaikissa tapauksissa ole ( jotkut kasveista eivät kuitenkaan kertakaikkiaan selviä ilman), mutta hyödyttää valtavasti niin itse kasvia kuin koko ekosysteemiä - niin villissä luonnossa kuin puutarhassakin. 

Puutarhurille ja hänen kasvattamilleen kasveille sienijuuresta on hyötyä monella tapaa aina taimikasvatuksesta sadonmuodostumiseen saakka. Mykorritsa vauhdittaa kasvien juurtumista istutuksen yhteydessä, lisää juuriston kasvua ja suojaa taudeilta. Sienijuuri parantaa kasvin ravinteiden käyttöä sekä auttaa tätä adaptoitumaan vaihteleviin olosuhteisiin kuten kuivuuteen ja samalla tämä elintärkeä sienijuuri vahvistaa kasvin stressinsetokykyä. Tämmöiset sienijuurelliset, ihanat ja kauniit kasvit ovat usein huomattavasti elinvoimaisempia ja maan päällisiltä osiltaan kookkaampia ja vehreämpiä, vihreämpiä ja hehkuvampia. Kasvit kun voivat kohdistaa energian käyttönsä maan päällisten osien kasvattamiseen juurien sijaan, sillä sienirihmojen avulla ravinnon ottoon käytettävissä oleva pinta-ala lisääntyy. Ajatteleppa, että mykorritsa saattaa laajentaa juuripinta-alaa jopa 700 - 1000 kertaiseksi! Yleensäkin mykorritsat ovat edellytys tasapainoisen ja hyvinvoivan puutarhan luomiseen ja ylläpitoon. Itseasiassa koko terveen ekosysteemin hengissäpysymiseen, myös sinun. Katse siis Maahan, katso oi maahan. Kosketa pintaa syvemmältä.




Ajatella, että yksi sienilaji, maanalaisena rihmastona voi yhdistää hehtaareja metsää tietoiseksi soluverkoksi ja samoin se teke puutarhassasi, jos sille sallitaan se mahdollisuus. Tämän tietoverkon kautta kasvit keskustelevat ja välittävät elintärkeää tietoa toisilleen. Herranjestas kuinka vähän näistä puhutaankaan tai puutarhoissakaan kiinnitetään huomiota maanalaisen maailman tukemiseksi. Sinun jalan alla saattaa just tällä hetkellä olla jopa 480 km keskustelevaa rihmastoa ja tämä rihmasto tietää ja tuntee, että sinä seisot siinä - hyvin selkeää ja ihmeellistä!

Mykorritsa puutarhoissa ja viljelymailla

Semmoiset viljelymaat, joita on käsitelty kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla kärsivät mykorritsan puutteesta. Varsinkin sienimyrkyin eli fungisidein käsitellyt pelto - ja puutarhamaat ovat hyvin hauraita erilaisille kasvitaudeille ja stressitekijöille mykorritsan puuttuessa maaperästä. Parasta kasvinsuojelua on todellakin pitää huolta, ylläpitää tervettä maaperää. Hämmentävää on se, että esim. viljaviljelmien suojeluun käytettävien sienimyrkkyjen tuotanto Euroopassa, on taloudellisesti tärkein kasvinsuojelualoista. Huh. Ja ajatteleppa samaan syssyyn, että maan voi tuhota parissa sekunnissa, mutta kestää 1000 vuotta luoda senttimetrin kerros tervettä maata! Yksi varma tapa tappaa savipelto, on lisätä sinne sienimyrkkyjä, jotka tappavat samalla tärkeän savimaidenkin kuohkeuttajan, ilmaajan ja kaiken hyvän eli juurikin tämän sienijuuren. Myös keinolannoitteiden suuret fosforipitoisuudet heikentävät mykorritsan toimintaa, muuttaessa sen luontaista käyttäytymistä.

Noh, kuinka sitten suosia mykorritsan elämää kotipuutarhoissakin ? Kemikaalien sysääminen maahan, maan kääntäminen, kuorinta, sekä maan tiivistyminen rikkovat ja jopa tappavat rihmastoja, joten näitä toimia olisi tietysti hyvä välttää. Maata kun ei tarvitse kääntää, jos pitää huolta maaperän otuksista ja elämästä yleensä. Mykorritsa tarvitsee tilaa ja rauhaa. Liiallinen fosforilannoitus haittaapi myös useimpien sienijuurisienten kasvua ja kuormittaa aina tietysti myös ympäristöä. Suosimalla viljelykiertoa, sekaviljelyä, sekä eloperäistä lannoitusta, käyttämällä eloperäisiä katteita ja välttämällä turvepitoisia tuotteita, sillä sienijuuri ei viihdy liian turvepitoislla mailla, tuet sienijuurisienten eloa. Mielestä turvetuotanto nyt muutenkin on kaukana ekologisesta, joten pyrin välttämään turvetuotannon tukemista. 



Kypsän kompostin lisääminen maahan stimuloipi mykorritsan kasvua, mutta raaka komposti taas voi kuulemma jopa estää sienten kasvua. Voit myös itse lisätä maahan sieniymppiä, mutta toinen vaihtoehto on kylvää monimuotoisesti erilaisia kotimaisia pioneerikasveja, jotka ovat hyviä sienijuuren isäntiä. Luonnonkasvit siis kunniaan puutarhassasi ja sekaviljelyä! Hedelmäpuutkin kaipaavat sienijuurta, joten ethän istuta omppua yksin jonnekin töröttämään vaan luo monimuotoisia istutuksia, joissa luonnonkasvitkin saavat kukoistaa. Ruoki maata, niin maa ruokkii sinua. Hyötytarhakin siis aina hyötyypi mykorritsasta ja tomaatin kasvualustaan lisätystä rihmastosta kerrotaan sen jopa tuplanneen tomaattisadon! Kun korjaamme puutarhan olosuhteita, mykorritsa löytää sinne kuin itsestään, steriiliin, kuumennettuun kaupan pussimultaan se täytyy kuitenkin lisätä, lisää kaupanmultaan siis aina vähintään hyvin maatunutta kompostia tai peltomultaa tai metsämaata. On myös hyvä muistaa, jotta tehokkaaseen viljelyyn jalostetut kasvit eivät välttämättä osaa edes käyttää mykorritsaa hyväkseen, joten tässäkin tullaan mielestäni siihen, että vähemmän jalostetut kasvit,maatiaiskannat sekä ihan luonnonkasvit ovat biodiversiteetin kannalta parhaita.

Lähteinä mm.
LUMA - keskus Suomi
Puutarhurin kasvioppi
Teaming with Microbes: The Organic Gardener's Guide to the Soil Food Web
Paul Stamets Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World
Promotion of AM utilization through reduced P fertilization 2. Field studies
Keskustelut Kaikkeuden kanssa



perjantai 24. kesäkuuta 2016

Keskikesän juhla oi itsekseni oi juuri näin kuunnellen

Hän pieneni kehossansa, vaan suurempi on. Kuinka kevään tuska poltti pois tarpeettoman ja kiitollisena rohkeudesta jok'hällä oli, jot' hällä ollut ei. Ja niin vaik' pieneni, niin suureni hän. Ja elo elää vapaammin kuin koskaan aiemmin Hän, Joten hyvä hänen olla on, hyvin, hyvin hyvä olla on. Maailmoja monia. Sammalpolu kivinen, hän läpi tallusti sen. Syleili vihaa, kylvi kukkia, joist kukaan itänyt ei. Ei vihalla kylvää voi, mutta viha muutosvoimana tärkeä on ja kaunis niin, oi käytä sitä ja elä läpi rakkauden. Vihata alla Rakkauden. Oi niin Hän, oi Luonto hän sen jälleen näytti, ei kukkia vihalla kylvää voi. Niin hän, minä siis vihasin kunnes havaitsi mielen muuttaneen tämän taistelukseen, kilpailukseen. Vihaan, suren, tuskissain olen, jotta tuska hänetkin polttakoot. Ja sitten tämä Kaunis, irti päästi Hän ja n hän. Hän valitsi rakkauden , tuntemattoman. Tuntematonta eläen siis, tässä katsoo Itseään. Ja niin tuli Uus, oi peili uus tuo Rakkauden.




tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kasvun kuulen

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
– Tove Jansson –









Raparperistä tuli tänä kesänä äärettömän valtava!!


Shitake naperot - kiitos http://nordicfungi.space/

Aamun ihmeitä kuunnellen, monimuotoisuutta ihmetellen. Kukat oi kaikkien pölyttäjien.

Villit metsätulppaanit oi tulppaaneista kenties ainoita, jota sykähdyttävät sieluani.


Talvivalkosipulit kera eloisan katteen eli veriapilan oi hei

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Maata voi rakastaa, muttei omistaa


Ennen minä hassusti ajattelin, jotta jokainenhan saa tietysti tehdä puutarhassansa mitä huvittaa, eikä esim. toisten roundup kokeiluihin tulisi puuttua, oma pihahan se ja sielä saa rellestää. Mutta ei se niin mene, ei mee. Se mitä ihminen tekee maalle, ei ole koskaan yksin hänen asiansa. Ei koskaan. Maata kun ei voi omistaa, vaikka siitä olisikin maksanut jonkun tietyn summan. Maa kuuluu kaikille ja meillä kaikilla on vastuu pitää maasta hyvää huolta. Se,että joku " rikkaruoho" sattuupi ärsyttämään, ei todellaaan riitä selitykseksi kaataa kaiken tuhoavaa myrkkyä maaperään. Oon pahoillani, muttei se riitä ja mää tuun sanomaan sen lempeästi ja rehellisesti ihan jokaiselle, jonka näin näen tekevän. Koska mun täytyy, eikä mulla oo vaihtoehtoja enää. En kyllä keksi mikä selitys siihen muutenkaan oikeuttaisi. Rakkaudella minä tämän totean.  Monet ihmiset eivät tee hallaa toki tarkoituksenaan, mutta tietämättömyys ajaapi meitä tuhoisiinkin tekoihin. En ymmärrä miksi Suomessa saa edelleen myydä myrkkyjä kotipuutarhoihinkin ilman, että edes ainesosista, kuten elämän tuhoavasta glyfosaatista mainitaan. Olen tehnyt tästä ilmoituksen kuluttajavirastoon , mutta muutosta tähän ei tullut ainakaan sitä kautta. Mutta en epäile hetkeäkään etteikö muutosta tulisi , tässähän se on meidän onnellisen multaisissa käsissä.
Minusta on äärettömän tärkeä, jotta jokainen ihmeellinen ihminen ymmärtäisi edes murusen verran, mitä suuremmoisia maailmoja maaperässä tapahtuu ja kuinka kaikki, ihan kaikki on yhteydessä toisiinsa. O . Ei tekoa ilman seurausta. Jokaisen ihmeen tulisi sukeltaa tekojensa seurauksiin, ennen tekoa. Mää pyydän rakas, että kunnioitus maata kohtaan lisääntyisi ihan koko ajan ja pyydän myös, että kaltoinkohteluun puuttuttaisiin. Minä oon saanut kuulla, jotta ei oo mun asia tulla sanomaan, mitkä kukanenkin pihalla tekee. Se ei oo sen enempää mun asia kuin sunkaan, se on meidän kaikkien yhteinen asia. Maata ei voi omistaa. Ei voi. Maata voi rakastaa. Maata voi rakastaa.


perjantai 3. kesäkuuta 2016

Kesäkuu aloitti kukkien kesän

Lemmikkinä Hän

Metsäkurjenpolvi tuli itsekseen ihan olemaan

Pian avautuu 'Huvitus'

Pihlajan tuoksua minä Rakastan
Vihdoin Kultaherukka löysi minut ja perhoset, kimalaiset puutarhan tään



Puna-ailakkikin yllätti Itsellään
Japaninakilija ' MiniStar'


Kesän pieni sydän - kokonainen

Yhdessä he ovat 

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Lämmin on olla puutarhassain

Kesäyöt eivät unessa lepää, vaan puutarhassain kuljen ja kuuntelen.Elämä satoi minua ja nyt olisi elämällä hyvä aika sataa myös puutarhassa. Ilman vettä ei elämä idä, ilman kyyneleitä en puhdistua voi. Niin puhdistuin ja kevenin. Voiko ihmisen tunteet kuivettua kuin pellot vailla sadetta, jos itkeä emme osaisi. Oi sade saat tulla puutarhaan ja tuoda sateenkaaren päälle ihmeen. 
Olen siirtänyt puutarhapenkin aivan toiselle puolen puutarhaa - niin hyvä on vaihtaa ajoittain katsontakantaa, paikkaa josta katsoo. Haaveilla uudesta kulmasta käsin. Luoda. Viime syksyn kohopenkit saivat kurpitsat luokseen, sinne lämpöön humpsautin ja toivon hallatonta aikaa. Ei ole tarvetta miettiä miksi yksi kurpitsa näyttää toiselta kuin toinen, kuten ei ole tarvertta miettiä miksi joku on jonkun luontoinen. Hyväksyä asiat, ilmiöt ja ihmeet sellaisinaan.
Löydän sillan unelmieni ja todellisuuden välillä <3