tiistai 25. elokuuta 2015

Puutarhaelämän parhainta aikaa!







Tänä kesänä hurahdin täysin herneisiin - onneni, jotta laitoin niitä paljon ympäri puutarhaa! On mistä rouskuttaa! 

Sadonkorjuuta - tee/raakakakku/raakasuklaan maustajia keskelle talvea. Häivähdys kesää kukkien meihin. Punaväriminttua, vaikkajamitä minttuja, anisiisoa, poimulehden kukkia, ruiskukkaa, ananassalviaa, nokkosta, mustaherukanlehtiä jne.

Siemen satoa





torstai 20. elokuuta 2015

Täydellisiä puutarhapäiviä ihmetellen

En minä malta olla kuvaamatta ja jakamatta, hihihi. Ja sitä paitti, itseäni kuvat inspiroivat hyvinkin paljon, joten ehkäpä sama toistunee jossakin muuallakin. Kiitos että oot siinä.
Lavat aivan tuvan nurkalla. Lavat ja pikkiriikkinen minttupenkki.

Tuolta pilkottaa mm. tyrni. Sitten on pottua, marjasinikuusamaa, leimua, sallaatteja, maa-.artisokkaa, herneitä, lipstikkaa, luppiinia, saksankirveliä, naurista(Enonkantaa), krassia(on muuten hyvä yksivuotisen maapeitekasvina ja tullee mahtavasti vihermassaa)
No tässähän on vaikka ja mitä. Ihmettelen maarianohdketta.
Meille tulle omppuja. 33 - sama määrä kuin tonttujen sembran käpyjä. herkutellan ja vaihettaan herkkuja!

Hernelajike vuojelta 1800-jottan. Kasvaa parimetriseksi - kukapa ois uskonut!

Lahoavaa reunusta kaikille otuksille

Keskeneräisyys. Tähän kokoan nurmikon päälle jonninmoista kohopenkkiä. Pahaveja ja kaikkee eloperäistä, hevosenkakkaa ja multaakin siihen sitten. On istutusvalmiina vuojen päästä viimesitään, kylvöihin jo kevväällä.

Ompun alla elämää

Ihania nuo kärsämötkin, kun vaan ilmaantuvat taivailta

Nämä riihikivet ovat komeita. Saksalaisten vanhasta riihestä. Tai ei se heidän ollut, mutta yöpyivät siinä tuolla tien toisella puolen.  Kannettu käsin lähikoivikosta tonttujen luvalla.

Kierrätystiilistä tulee lämmin polku, hivelee avovarpaitamme.Rohtosalkoruusu ehtinee kukkia - kiitos. Kylvin hänet n. 2 vuotta sitten syssyllä.

Voi, että on symppis tuo tontun lainaama kärpässienikin. Hän sen tehnyt kätösin on. Taiteilijaluonne.

Minttujakin

Taas olla omppupuulla. Finola rehottaa.

Ompulla jälleen. Korianteria kaikille!


Tässä on perheemme ja kaiken kansan leikkikenttä. Meillä järjestetään kehoa liikuttavia, luonnollisen, kehollisen liikkeen päiviä. Traktorin rengastakin nostellaan ja nakellaan. Saa sitä lyyvä lekallakin. Tila toiminee myös tanssitilna ja juhlatilana. Nurmikollekin paikkansa - oon oppinut.

Tattarissakin surisee - sadat kimaliset kiitos teistä


Maarianohdake







Isomaksaruoho - ihanaa sallaatissa lehtensä hänen


Zen
Lopuksi laittanen vielä tilanteen viime vuoden toukokuulta. Toukokuulta 2014, jolloin tämä täyteläinen vihreys oli vielä pilkkeenä silmäkulmassani. Unelmana Kaikkeudessa.




keskiviikko 19. elokuuta 2015

Värien voimaa - elokuulla hellitään keltaisella valolla

Elokuun värit tuntuvat hyvin vahvasti minussa. Olen aina rakastanut elokuuta, kaikkia erityisiä tuulia sen ja silti en rakasta toista kuuta yhtään vähempää, hih. Ehkä kuitenkin syksynlapsena lähenevä syys puhuu jo sydämeeni kautta elokuisten keltaisten päivien. Keltainen, tämä ihana oppimisen väri selvittää ajatuksiani, selkeyttää ja ohjaa. Rakastan keltaista kuin itesäni. Voi elämä, huh ja varsinkin keltaisen ja violetin yhdistelmä on kulkenut vahvasti minussa jo vuosia ja hassua että niitä yhdistelmiä ilmaantuu puutarhaan myös ilman kätteni vaikutusta. Takoituksellisesti. Tiesikö muuten, että keltaisen inho saattaapi kertoa itsensä arvostamisen puutteesta, aliarvostamisesta, heikosta itsetunnosta. Voi että minä töissä huomasin, että oikeasti keltainen oli asiakkaiden kaikkein inhoama väri ja yritin lähettää heille aina paljon rakkaudellisia ajatuksia. Heillekin. Tuntui olevan niin yleistä, siinä/tässä ajassa tuo keltaisen inho. Miltä keltainen sinussa tuntuu ?  Keltaisen uskotaan myös lisäävän energiaa, energisyyttä, jotta ei ole ihme, että ennen pimeitä syysiltoja luontomamma hyväilee meitä keltaisella. On ne ihmeellisiä - väritkin.  Puutarhassakin koen tärkeäksi värien monimuotoisuuden, Herttaiseen puutarhaan on saatava vielä paljon, paljon lisää värejä. Ihana vallitseva vihreys rauhoittaa ja avaa sydäntä. Tämän puutarhan yhtenä tarkoituksena on hoitaa häntä, joka tepsuttelee täällä. On se sitten mehiläinen, kimalainen, myöriäinen, harakka huttunen, fasaani, jänö, kurki tahi sinä. Vihreä Sydän Hoitaa. Rakennan, hoivaan, luon monikerroksellista myös värein. Elokuun lämpö innoittaa minua jälleen valokuvamaan täyteläistä elämää puutarhassa. Tässäpä kuvapostaus - jälleen kurkkien puutarhassa tässä ja ihmetelln kasvua ja keikka mitä olemme saaneet taas aikaan ajattomuudessa.

Kirsikkapuun alta poimin suuria mansikoita.

Surinapörinä tattarissa, hunajakukassakin. Veriapila hoitaa. Punainen voimistaa juuria.

Voihan kimalaisten surina ja väriyhdistelmät

Kurjenpolvet, kultahelokkia, punaväriminttua - syötäväksi minullekin , sinullekin






Pikkusamettikukasta tuli kierteen mutkassa halkjaisijaltaan 50 cm. Kaikki muutkin yrtit kylpevät lämmössä tässä.