maanantai 1. toukokuuta 2017

Basilikan pistokaslisäys


Nappaanpas kaupan basilikasta pistokkaat basilikan lisäykseen, niin onpi lisää vielä siementaimien lisäksi. Juurtumaan vesilasiin pariksi viikoksi ja sitten ruukkuun jatkamaan kasvua. Simppeliä. Nyttemmin olen muuten omalla nimelläni myös Instagramissa, jossa voit seurata puutarha-ajatuksiani sekä vinkkejä myös <3 Rakkaudella ja kunnioituksella kaikkea olevaista kohtaan. https://www.instagram.com/ullamaijatakkunen/

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Latvon, latvon ja hoidan lunssaa

Tuuheita taimia tahtotilassa -muista latvoa. Kesäkukka-ja yrttien latvonta moninkertaistaa kukinnan ja lehtisadon.Latvon kaikki kasvattamani yrttien taimet, kesäköynnökset ,kesäkukat niin ja purjot. Eli latvonta tarkoittanee kasvin latvan katkaisua.Näin latvon sitruunamelissaakin iltaisin suoraan suuhun.Latva suuhun ja 2 uutta sivuhaaraa kasvuun. Osa näistä sitruunamelissakaunokaisista matkaa Oulun Dodojen Rapumajalle, sinne kaikkien kaupunkilaisten nautittavaksi, Hertalle jää teeyrteiksi ihanasti vielä 30 tainta <3 Ai että se on ihana yrtti tämäkin sitruunainen.


Lunssa lempeästi muuksi muuttukoot.Savipannuun salvia, mesiangervo, timjami, minttu,nokkonen, suuhun suoraan propolis, pakuriuute ja manuka .Kiitos luontomamamaa. Onni, että sain jälleen kerätä kesän luonnosta niin paljon yrttejä, jotta talven lunssat taittuvat. Mesiangervostahan koko hempsakka kaunokainen on käytettävissä, eniten c-vitamiinia on kevään lehdissä ja versoissa, kukkaset sisältävät taas eniten metyylisalisylaattia parantamaan juurikin lunssan särkyjä.



torstai 20. huhtikuuta 2017

Keväämme taimet

Tänään koulin koulin ja kylvin vielä hieman lisää isosamettikukkaa Tagetes erecta' Crackerjack' . Ah tämä ihana, vaatimaton, kerrotuin kukin kukkiva perhosia houkutteleva ihanuus! Istuta oi istuta samettikukkaa sinne tänne puutarhaan karkoittamaan heitä, joiden et tahdo kasvejasi syövän, tässä tapauksessa tarkoittaen ötököitä. Itse istutan kesäni iloksi näitä kasvattamiani samettikukkia mm. kaalikasvien vierelle karkoittamaan. Rakkaudesta luonnonmukaiseen puutarhurointiin. Muistammehan kuitenkin kaikessa tässä karkoitushommassa, jotta ihminen on itse jaotellut ötökät hyviksiin ja pahiksiin - kokonainen luonto ei luokittele näin.



Sitten mietin ja ihastelen myös näitä ' Sibirjak' tomaatin taimia. Kuinka he ovatkaan niin jämerän vahvoja. Helppo uskoa, että ovat kestävää kantaa ja sietävät kylmyyttäkin enemmän kuin monet monet muut tomskut. Venälaistä alkuperää oleva ihanan makoisa tomsku! Saan heistä voimaa, kaikista näistä taimista. Ja siitä kun saan puutarhapuuhastella pikku-ukon kanssa. Elämäni pyhät ja suuret sadot.




perjantai 17. maaliskuuta 2017

Maata palvellen monivuotisilla kasveilla

Kiehtovat kasvimme jaetaan elinkaarensa mukaan pääsääntöisesti yksivuotisiin, kaksivuotisiin ja monivuotisiin kasveihin. Yksivuotiset kasvit käyvät elämänsä läpi yhden ihmeellisen kasvukauden aikana, syntymästä kuolemaan. Kaksivuotisten elinkaari on nimensä mukaisesti kaksi vuotta. Monivuotiset sen sijaan elelevät ja kukoistavat muitta mutkitta usean vuoden ajan. Suurin osa kasvattamistamme ja syömistämme kasveista on yksivuotisia, mutta monia mahdollisuuksia ja etuja monivuotisetkin kasvit tarjoavat puutarhamme, myös ns. hyötytarhan kokonaisuuden hyväksi. Muistathan myös monivuotiset vihannekset, joiden joukosta löytää monia mielenkiintoisia makuelämyksiä. Monivuotisten kasvien (perennojen) edut alkavat juurista, palataan siis juurille jälleen.
Ihanien monivuotisten kasvien eläessä, vahvistuessa ja kasvaessa vuosi vuoden jälkeen niiden alati laajeneva juuristo muokkaa lempeästi maaperää parantaen näin sen rakennetta. Laajeneva, syvemmälle ja leveämmälle porautuva ihmeenomainen juuristo luo reittejä, joiden kautta vesi voi suodattua. Samalla juuristo muokkaa suuremmoiseen maaperään lisää ilmanvaihtokanavia, mikä tietysti auttaa muitakin alueella kasvavia kasveja – myös yksivuotisia. Ihanat maaperän pikkuapurit, mikro-organismit hyötyvät perennojen muokkaamasta maaperästä tarjoten heillekin tarvitsemaansa happea ja vettä. Monivuotiset kasvit luovat siis elintilaa toisillekin.
Syvemmän juuristonsa ansiosta monivuotiset kasvit voivat käyttää yksivuotisille kasveille ulottumattomissa olevia ravinteita syvemmältä maaperästä. Maantuessaan perennat ojentavat syvemmältä maaperästä nostamiaan ravinteita pyyteettömästi myös toisille kasveille, näin he turvaavat naapureidensakin elinehtoja. Ihmeitä tapahtuu aina, kun kaksi asiaa kohtaa. Hyvinvoivassa yhteisössä asiat ja otukset ovat vuorovaikutuksessa ja yhteydessä toisiinsa – tämä pätee niin meihin ihmisiin kuin kasveihinkin ja muuhun eliömaailmaan.
Ravinteiden lisäksi monivuotisten juuristo pumppaa myös kosteutta ylöspäin maaperän pintakerroksiin, jolloin matalajuurisetkin kasvit hyötyvät tästä kosteudesta. Juuriston syvältä pumppaama kosteus ehkäisee maan kuivumista ja täten myös eroosiota. Kasvien luovuttaessa syksyllä lehtensä ne lisäävät maan elävyyttä, humuspitoisuutta ja osaltaan myös tämä ehkäisee kosteuden haihtumista. Monivuotiset ovat usein peittäviä kasveja, jolloin ne suojaavat pyhää maata toimien elävinä katekasveina.
Monivuotiset kasvit tukevat maan tietoverkon kehittymistä ja säilymistä, sillä niitäpä varten ei tarvitse vuosittain maata muokata, eikä verkkoa rikkoa. Tämä säästää tietenkin myös puutarhurin energiaa, koska vuosittaisia kylvöjäkään ei tarvitse tehdä. Yleensä perennat vaativat muutoinkin vähemmän hoitotoimenpiteitä kuin yksi – tai kaksivuotiset kasvit. Niiden vahva juuristosysteemi takaa tarvitsemat ravinteet, jos muutoinkin annamme luonnollisen kiertokulun ilmetä puutarhassamme.
Perennat ovat kukinnankin ajoittumisessa monimuotoisempia kuin yksivuotiset, tarjoten näin monipuolista ravintoa myös miellyttäville otuksille, kuten perhosille ja muille pölyttäjille. Useimmat yksivuotiset puutarhan kukat ajoittavat kukintansa loppukesään, mutta perennoista löytyy valinnanvaraa alkukesästä loppusyksyyn. Usein nämä vahvat monivuotiset tuottavat satoa ja jaksavat kukkia haastavimmissakin olosuhteissa. Kateviljelyn avulla nämä hurmaavat monivuotiset pärjäävät miltei itsekseen. Monivuotisten vihannesten on niin ikään sanottu olevan yksivuotisia ravintorikkaampia ja ne sisältävätkin aimo annoksen kivennäisaineita, proteiineja ja vitamiineja.
Tutustumisen arvoisen matkan monivuotisiin vihanneksiin tarjoaa myös Permakultur Stjärnsundin julkaisema, myös suomeksi käännetty pelikorttipakka Monivuotiset vihannekset, johon on valittu 60 pohjoisessa kasvatettavaa monivuotista vihannesta. Yksivuotisilla on aina tilaa puutarhassain, mutta enenevässä määrin pyrin antamaan tilaa näille suuremmoisille monivuotisille. Jokainen uusi puutarhakausi antaa tilaa tutkia uusia näkökulmia, avartaa makutottumuksia, avata itseään yhä syvemmälle kunnioitukselle, tarkkailulle ja ilolle puutarhassa. Tulevana kesänä syön edelleen hosta(kuunlilja)munakasta ja toivon, että sinäkin löydät uusia makuja yhä kestävämmän puutarhanhoidon lomassa.


perjantai 10. maaliskuuta 2017

Lets Create regenerative systems

" United Nations has defined ' sustainable' as development that meets the needs of the present without compromising the ability of the future generations to meet their own needs. But what if we could do better than simply not compromising the future? Creating regenerative systems- those that revitalize, restore and rebild - moves us beyond sustainability. It enables us to repair the damage that humans have wrought on the environment. All living systems are naturally regenerative as they renew and rebuild their materials and energy over time."3 We can.











sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Talven valon heijastus sekä sienet Ihmeet nää

Tässä talvessa on paljon tunnetta. Eilen - 22 pakkanen tuntui puhdistavan paljon niin monella tasolla. Itkinkin paljon. Unohdin myös lämmittää suurta uunia, joten tänään aamulla lähtiessämme kohti sieniviljelyn työpajaa, oli Herttaisessa tuvassamme kohtalaisen kylmä. Olen luotsannut yhdessä Dodo Oulun aktiivin kanssa kaupunkiviljely kampanja Taikapapua tämän vuoden ja olemme mielestäni saaneet aikaan hienoja luentoja/työpajoja sekä luoneet yhdessä viljelijöiden kanssa lavatarhan Oulun Taidemuseon takapihalle. Tänään meillä oli vuorossa vuoden viimeinen lempeä rutistus projektin tiimoilta eli talviviljelytyöpaja, jossa tosiaan keskityimmä sienimaailman ihmeisiin ja voi taivaallinen Ihme kuinka suuria ihmeitä tämä maailma meille todella tarjoakaan! Näistä ihmeistä ja varsinkin osterinvinokkaiden (Pleurotus ostreatus) kasvatuksesta mm. vessapaperirullassa  kirjoittanen pian lisää, joten pysy kuulolla sinä siinä ihana. Rakkaudesta sienimaailman mahdollisuuksiin ja talven Valoa heijastaviin kauneuksiin puutarhassain. Voi kuinka paljon kauneutta talven puutarha tarjoakaan ihmettelijälle tälle pienellesuurelle, katso tähän rakas.











 

perjantai 4. marraskuuta 2016

Dorianvillkko - välitilassa hänkin

Välitila. Ei enää syksy, ei vielä talvi. Jossain tässä - välitilassa.Talvi tulee puskematta luonnollisia aikojaan, talviuni, talven puhtaus, jäljettömällä polulla taivaltaminen.Uusi polku.Syksyn lehdet peittävät menneen. Välitila, tuli, tarinat, etsiminen ja löytäminen.Välitila ja joskus tulee vielä talvi, jolloin luomastansa luopuminen avaa jotain uutta. Välitila ja tuntematon.