perjantai 9. syyskuuta 2016

Valkosipulit Maa antaa

Niin ihana sato tuli valkosipuleista, möllyköitä! Tässä kuvassa on ' Aleksadraa' toissavuotisista kynsistä kasvatettuja ja ruohokatteella, kompostilla, hevonkakalla sekä rakkauvella lannoitettuna eli ravittuna. Ja mikä aromi leijaileekaan puutarhassa jahka nostelee sipuleita sipuleiden perään. Niin kuivuvat koreissa tuossa eteisessä ja aina hymyilyttää jahka ovesta astuupi suuntaan tahi toiseen. Kohta on aka istutellaa uudestaan, uutta satoa tuloilleen ja paikkaa vaihtaen. Taijan laittaa kohopenkkiin osan ja osan toisaalle, sinnetänne - tiiäkkö.


Sadon kauneus ja syksyn yltäkylläisyys lavatarhassa

' Red Russian'


' Purple Teepee'

Lavat rehottaa sadossa

Mykeröinen ruiskukkainen, sineä salaattiin



Elämäni värejä, elämäni värein

Purjon keinunta


sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Puutarhamme on avoin sinulle

Tänään puutarhassa piipahti heitä, osa heitä, meitä kaikkia, joille tätä puutarhaa luodaan. Avoimet ovet <3 Ihmettelyä, maan, oi pyhän tämän maan otusten kunnioitusta, mansikkapiirakkaa, mehua ja kahvetta aurinkoisella viltillä päällä tämän suuremmoisen, kauniin maan. Herttain puutarhaa ei ole koskaan rakennettu vain rakentajalle, ei minulle, ei meille, joten juuri Sinä siinä olet lämpimästi tervetullut, jos koskaan kutsuu tämä polku tähän puutarhaan perhosten ja matojen ja elämän ilmentymien muidenkin. Kuulla jos tahdot siitä, kuinka luoda puutarhaa Ihmeitten yhdessä luonnon tään, niin siitä sinulle kerron mielellään. Eilenä meillä nostettiin pottuja 'Timoja' maasta ja vaikka perunarutto oli kaatanut varret nuo, niin tässä hetkessä sienet eivät olleet kulkeneet itse pottuihin. Niin oli kauniita ja valtavia potut, ' Timot' nää. Nostin myös osan valkosipuleista, muut vielä levossa, kasvussa saavat hetken olla. Nokkosia kuivuu päällä leivinuunin, oi  hänen keräämänä 20 litraa, vielä siis riittää villiä satokauttakin ainakin kuukauden meillä täällä pohjoisessa. Hän meni kalaan, joelle, kotijoelle. Ja minä paistan naurispihvejä tulella tällä.