Niin ihana sato tuli valkosipuleista, möllyköitä! Tässä kuvassa on ' Aleksadraa' toissavuotisista kynsistä kasvatettuja ja ruohokatteella, kompostilla, hevonkakalla sekä rakkauvella lannoitettuna eli ravittuna. Ja mikä aromi leijaileekaan puutarhassa jahka nostelee sipuleita sipuleiden perään. Niin kuivuvat koreissa tuossa eteisessä ja aina hymyilyttää jahka ovesta astuupi suuntaan tahi toiseen. Kohta on aka istutellaa uudestaan, uutta satoa tuloilleen ja paikkaa vaihtaen. Taijan laittaa kohopenkkiin osan ja osan toisaalle, sinnetänne - tiiäkkö.
perjantai 9. syyskuuta 2016
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Puutarhamme on avoin sinulle
Tänään puutarhassa piipahti heitä, osa heitä, meitä kaikkia, joille tätä puutarhaa luodaan. Avoimet ovet <3 Ihmettelyä, maan, oi pyhän tämän maan otusten kunnioitusta, mansikkapiirakkaa, mehua ja kahvetta aurinkoisella viltillä päällä tämän suuremmoisen, kauniin maan. Herttain puutarhaa ei ole koskaan rakennettu vain rakentajalle, ei minulle, ei meille, joten juuri Sinä siinä olet lämpimästi tervetullut, jos koskaan kutsuu tämä polku tähän puutarhaan perhosten ja matojen ja elämän ilmentymien muidenkin. Kuulla jos tahdot siitä, kuinka luoda puutarhaa Ihmeitten yhdessä luonnon tään, niin siitä sinulle kerron mielellään. Eilenä meillä nostettiin pottuja 'Timoja' maasta ja vaikka perunarutto oli kaatanut varret nuo, niin tässä hetkessä sienet eivät olleet kulkeneet itse pottuihin. Niin oli kauniita ja valtavia potut, ' Timot' nää. Nostin myös osan valkosipuleista, muut vielä levossa, kasvussa saavat hetken olla. Nokkosia kuivuu päällä leivinuunin, oi hänen keräämänä 20 litraa, vielä siis riittää villiä satokauttakin ainakin kuukauden meillä täällä pohjoisessa. Hän meni kalaan, joelle, kotijoelle. Ja minä paistan naurispihvejä tulella tällä.
tiistai 30. elokuuta 2016
Elon Hetket, syksyn tuulet
Satoaika, syysaika, syystuulet, sateet, sympaattiset syksyn sinfoniat - syys. Permakulttuuri kotipuutarhamme, Herttaupa, koti. Muuttuva kaiken aikaa. Syreenileimun eli maatiaisleimun sorea tuoksu. Niin ja tämä syys. Syys, syksy, syys. Olen aina ollut Hänen syksynsä lapsi. Oi tuule siis oi syksysi tuuli yhä kovemmin ja minä saan rakastua yhä syvemmin. Ja vaikka tänään minua niin kovin väsyttää, tuo tuuli puutarhassain minuun voimaa. Syksy saapunut on Häneen.
![]() |
| Syreenileimu eli maatiaisleimu, tuoksunsa hempeys perhosille ja perhosten rakastajalle |
![]() |
| 'Isosamettikukka ' Cracker jack'. |
![]() |
| Mahtavasti kasvaapi tuo portugalilainen lehtikaali galega - kiitos siitä. |
keskiviikko 24. elokuuta 2016
maanantai 15. elokuuta 2016
torstai 21. heinäkuuta 2016
It is the Choice to see Love
Hän kysyi minulta, jotta uskonko? Mitä hän sillä tarkoitti ? Katsoin hänen silmiin, peiliin,vastasin jotta uskon, kyllä minä uskon. Minä uskon siihen äärettömään viisuteen, joka luo ja kasvattaa siemenestä täysikasvuisen kukan, kukasta siemenen ja siemenestä jälleen kukan, juuri tuon tietynlaisen kukan. Unikon siemenestä ei kasva kelloa kissan ei, ei kukkaa auran tai hietaneilikkaa, vaan uusi unikko tuohon tuuleen tanssimaan. Minä uskon siihen voimaan, mik' luo ihmisalkiosta täydellisen, kokonaisen ihmeen. Minä uskon heräävään luontoon, uinuvaan maahan. Minä uskon tuulen tämän tarkoituksenmukaisuuteen, sateen puhdistavaan armoon. Luottamus tähän Voimaan on usko, joka on. Joten kyllä minä uskon, en tiedä haitko sinä kysymykselläsi tätä, mutta uskoni ja luottamukseni tietää, että sait vastauksesi. Ilman uskoa, alituiseen minä kontrolloida elämääni saattaisin, sen sijaan että eläisin ja sallisin Olla elettävänä. Ilman uskoa kontrolloisin jotain kontrolloimatonta. Niinpä minä Uskon ja katson kukkien kasvavan tänäänkin.
It is the Choice to see Love. The experience of Love is a choice we make, there is no need to look for love, just to choose to see it. Love is the internal support from the Universe, the internal support for our abundant survival.
There is something inside me which Knows - that is enough and that is All. And I have all thise tears, once again, beautiful, beautiful, beautiful tears, more than words you know. Tears. And I will go, I will fly, I will go home now. More than thise words - home. What is this feeling, what is this wisdom - I dont know, I do not need to know, it does not matter. You know that It changes us, It did already. Im empty, willing to recieve. New day, - be empty. And I will go, I will fly, I will go home now. Its bigger than me. Love. We are meant to be this way, and yes, I have all thise tears that are reflecting the light.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





















