Tänään puutarhassa piipahti heitä, osa heitä, meitä kaikkia, joille tätä puutarhaa luodaan. Avoimet ovet <3 Ihmettelyä, maan, oi pyhän tämän maan otusten kunnioitusta, mansikkapiirakkaa, mehua ja kahvetta aurinkoisella viltillä päällä tämän suuremmoisen, kauniin maan. Herttain puutarhaa ei ole koskaan rakennettu vain rakentajalle, ei minulle, ei meille, joten juuri Sinä siinä olet lämpimästi tervetullut, jos koskaan kutsuu tämä polku tähän puutarhaan perhosten ja matojen ja elämän ilmentymien muidenkin. Kuulla jos tahdot siitä, kuinka luoda puutarhaa Ihmeitten yhdessä luonnon tään, niin siitä sinulle kerron mielellään. Eilenä meillä nostettiin pottuja 'Timoja' maasta ja vaikka perunarutto oli kaatanut varret nuo, niin tässä hetkessä sienet eivät olleet kulkeneet itse pottuihin. Niin oli kauniita ja valtavia potut, ' Timot' nää. Nostin myös osan valkosipuleista, muut vielä levossa, kasvussa saavat hetken olla. Nokkosia kuivuu päällä leivinuunin, oi hänen keräämänä 20 litraa, vielä siis riittää villiä satokauttakin ainakin kuukauden meillä täällä pohjoisessa. Hän meni kalaan, joelle, kotijoelle. Ja minä paistan naurispihvejä tulella tällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti