Millä siemenillä kylvät elämäsi puutarhan ?

Siemenluetteloita putkahtelee postiluutikkoon ja puutarhurinnan sydän ja puutarhamieli menee aivan sekaisin kaikista ihanuuksista. Tässä kohtaa tahtoisin muistuttaa kanssapuutarhureita näistä eri mahdollisuuksista siemeniä, tulevia kylvöjä ajatellen. 

En ole mikään jalostukseen syventynyt puutarhurinna, mutta joitain ajatuksia kuitenkin jakaen näin maailmaan. Hertta-Tuvalla panostetaan kyllä mahdollisuuksien mukaan nytten enemmän alkuperäisempiin kasveihin, kulttuuriperintölajikkeisiin ja maatiaisiin - kiitos! 

Ennen muinoin jokaisella alueella ja jopa maatilalla oli omat kasvinsa viljelyksessä, omat lajikkeensa, jotka olivat ajansaatossa  adaptoituneet paikallisiksi lajikkeiksi. Ennen kaupallisen kasvinjalostustoiminnan alkamista viljelyssä olikin vain näitä maatiaiskasveja. Nämä vanhat kulttuurikasvit olivat vahvoja muuttuvissa, vaativissakin olosuhteissa ja olivat ja ovat erittäin taudin- ja ilmastonkestävä, koska sen laaja geneettinen kirjo tuottaa mitä moninaisimpia poikkeamia kestäviä yksilöitä. Tiloilla  oli maatiaisvihanneksia, pottuja,yrttejä ja perennojakin. Pottu oli pottu - usein vailla nimeä. tai sitten isännät ja emännät olivat nimenneet sen vaikka tarmon torpan - potuksi , oman tilan mukaan. 

Näitä maatiaislajikkeita on vieläkin saatavilla ja niiden suojelu on mittaamattoman tärkeää. Nämä lajikkeet kasvavat parhaiten juuri tällä kyseen omaisella alueella, Kuusamon musta Kuusamon haasteellisissä oloissa, Puikula, jota on viljelty Pohjois-Suomessa koko lappilaisen perunanviljelyhistorian ajan, lapissa.  On kaskinaurista ja meidänkin naapureilla viljelyksessä ajat ollutta omaa naurista sekä perunaa, joka kantaa kuulemma nimeä Amerikan punainen. Kaskinauris on muuten vanhimpia Suomessa viljeltyjä kasveja. Kuitukasveista pyhyyksien nokkonen on Suomessa vanhin. Pellava ja hamppu syrjäyttivät sen sitten myöhemmin. Pellavaa viljellään yhä edelleen sekä kuidun että öljyn vuoksi. Hamppu on vanha viljelykasvi, jonka viljelyä pyritään elvyttämää koko EU:n alueella ( Maatiainen ry. ) 

 Maanviljelyn keskittyminen suurille tiloille ja kaikenmoisen puutarhabisneksen globalisoituminen vähentävät ikäväkyllä jatkuvasti viljelylajikkeiden monimuotoisuutta. Koristekasvitkin hankitaan usein suurista kauppaketjuista ja ne ovat siellä useimmiten ulkomaista, lähinna hollantilaista alkuperää. Pienillä puutarhapihoillammekin voimme mielestämme tehdä osamme. Vaikka uudet lajikkeet ovatkin joiltain ominaisuuksiltaan parempia, satoisempia, vanhojen lajikkeiden katoaminen on hyvin ongelmallista. Monet maatiaislajikkeet sisältävät korvaamatonta geenimateriaalia, Maataislajikkeet ovat siis pitkään samalla tilalla / alueella viljeltyjä, perimältään erilaisten yksilöiden muodostama kanta, joka on suuirmmaksi osaksi muuta alkuperää kuin tieteellisesti jalostettu, tunnettu vanha kauppalajike."Maatiaiskasvit ovat elävää kulttuuriperintöä. Niiden arvo on luonnon monimuotoisuudessa, geneettisessä potentiaalissa ja kulttuurihistoriassa.

Maapallon rajailmastoihin sopeutuneet maatiaiskasvit ovat erityisen arvokkaita. Suomalaisina olemme vastuussa tuleville sukupolville täällä kehittyneestä geneettisestä rikkaudesta. Nyt on aika varmistaa, ettei enää yksikään maatiaislajike katoa!Maatiaislajikkeet alkoivat syntyä eri puolilla maapalloa noin 10 000 vuotta sitten kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja pysyvään asutukseen. Luonnonvalinnan ja ihmisen valinnan vuorovaikutuksessa syntyivät ”agri- ja hortikulttuurit” sekä karjanhoito. Kulttuurimaisema alkoi muotoutua.Tämän päivän maatiaiskasvit valikoituivat viljely- ja koristekasveiksi noin sata vuotta sitten."

Näiden 10 000 vuoden aikana viljelykasviemme kehitys on siis kulkenut omaan suuntaansa monin monituisin tavoin, jossa ihmeellisen ihmisotuksen valinnalla on ollut merkittävä tekijä. Kasviaineshan on kautta aikojemme kehittynyt ja valikoitunut, silloin aikoinaan lähinnä ihmisen valinnan että luonnon valinna kautta. Se mikä tekee nykyaikaisesta kasvinjalostuksesta maailmanlaajuisesti haasteellista, etenkin hybridilajikkeiden ( F1 ) on kenties se, että jalostustyö on tehokkaampaa, nopeampaa, jossa ihminen ohjaa evoluutiota tahtomaansa suuntaan mm. kaupan tarpeiden mukaisesti, välittämättä sen vaikutuksista suuressa kuvajaisessa. Hybridilajikkeet kasvatetaan siemenestä, jotka valmistetaan aina vanhemmistaan risteyttämällä ja täten lajikkeen oma siemen ei kelpaa kylvösiemeneksi ja useat näistä lajikkeita ovat jopa steriilejä. Viljelijät ovat  näin riippuvaisia suurten tuottajien siemenistä, joita joutuvat vuosittain uudestaan ja uudestaan hankkimaan. Sen lisäksi, että F1 hybridit ovat usein steriilejä, ne eivät myöskään pysty mukautumaan paikallisiin olosuhteisiin. Kyllä - ne antavat hyvän sadon, mutta monokulttuurissa viljeltynä ovat hyvin alttiita tuholaisille, mikä taas johtaa torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön. Permakulttuurillisesta näkökulmastakin nämä hybridit ovat kertakaikkisen sopimattomia viljelyyn tukien riippuvuutta ulkoisista resursseista.

Tieteellisessä, tehokkaassa siemenjalostuksessa siemenet kasvatetaan mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman hyvissä olosuhteissa, jotta saadaan suurin mahdollinen sato alaan suhteutettuna. Mitäpä luulet sinä lukijaihme - kasvi joka kasvaa täysin ilman taistelutahtoa, kaikin puolin ihmisen luomien täydellisten olosuhteiden saattelemana,millainen sisältö, sisin ja adaptiokyky tällaisessa siemensadossa onkaan verrattaen kasviin, jotka joutuvat raivaamaan elintilaa, ottavat käyttöönsä koko potentiaalin kasvaen  ehkä hieman kehnoissakin olosuhteissa. Kentis vahvimmista kasveista kerätyt siemenet omaavat kyvyn sopeutua haasteellisiin olosuhteisiin tuottaakseen satoa, kun taas hybridit eivät pärjää muutoksen tuulissa, vaan silloin on jälleen jalostettava uusia lajikkeita. On myös hyvä muistaa, että maatiaisissa on vielä paljon jäljellä villien kasvien ominaisuuksia ja ne selviävät vähällä hoidolla ”omalla” alueellaan ja tätenkin sopivat taivaallisesti luonnon ja puutarhurinnan yhteiseen puutarhaan.

Haluan kannustaa edelleenkin oman siemenvaraston keräämiseen ja muiden lempeiden siementen käyttöön jättäen ainakin F1 hybridit kaupan hyllyille. Mutta sillätavalla stressittömästi valintoja tehden, ei syyttämällä yhtään ketään. Mutta lukase siemenpussin kylki, osta ja tee valinta silimät ihanasti avoinna.

Tästäpä tulikin yllättävän pitkä posti - ihana oli aika tämä. Tässä vielä hyviä lisävinkkejä ja siemeniä tilattavissa mm näistä putiikeista. Maatiainen ry, Hyötykasviyhdistys, Isoäidinkasvit. sekä Exotic Garden