Kesäyöt eivät unessa lepää, vaan puutarhassain kuljen ja kuuntelen.Elämä satoi minua ja nyt olisi elämällä hyvä aika sataa myös puutarhassa. Ilman vettä ei elämä idä, ilman kyyneleitä en puhdistua voi. Niin puhdistuin ja kevenin. Voiko ihmisen tunteet kuivettua kuin pellot vailla sadetta, jos itkeä emme osaisi. Oi sade saat tulla puutarhaan ja tuoda sateenkaaren päälle ihmeen.
Olen siirtänyt puutarhapenkin aivan toiselle puolen puutarhaa - niin hyvä on vaihtaa ajoittain katsontakantaa, paikkaa josta katsoo. Haaveilla uudesta kulmasta käsin. Luoda. Viime syksyn kohopenkit saivat kurpitsat luokseen, sinne lämpöön humpsautin ja toivon hallatonta aikaa. Ei ole tarvetta miettiä miksi yksi kurpitsa näyttää toiselta kuin toinen, kuten ei ole tarvertta miettiä miksi joku on jonkun luontoinen. Hyväksyä asiat, ilmiöt ja ihmeet sellaisinaan.
Löydän sillan unelmieni ja todellisuuden välillä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti