Salaattien kesken kauneus jää

Lääkkeeksi, tueksemme puutarhastamme, pyhät koristekasvit osa 2

Terveisiä Hertta-tuvalta, jossa kesä jo sydämessä kolkuttelee ja samassa ajassa talvipuutarhan tyyneys rauhoittaa mielen, Jatkan tätä viimeksi kokoamaani lääkinnällisten koristekasvien listaa - näitähän kyllä riittää osaksemme - kiitos. Jos käytät koristekasveja ja muitakin kasveja rohtoina tahi ravintona, tutustuthan tarkasti niiden ominaisuuksiin, vaikuttaviin aineisiin ja käyttötapoihin ja käytäthän vain kasveja jotka varmasti tunnistat. Kiitos kaikista kasveista!

Lehtosinilatva  Polemonium caeruleum

Voi tätä huumaavan tuoksuista perinneperennaa, joka löytyy useasta vanhasta pihasta ja karkulaisena ojien pientareilta ja junaratojenkin varsilta ainakin oulun seudulla. Sinilatvat kuuluvat kyllä alkuperäiseen suomalaiseen lehtokasvillisuuteen, mutta ovat yleisempiä puutarhakarkulaisena.  Hän kaunis on kyllä ehdottomasti yksi lempikasveistani kauneudessaan! Nykyaikana tämä kasvi on harvinaisempi pihojen koristekasvina, mutta soisi hänen jälleen lisääntyvän, palaavan pihoihin unohduksista, Ihanuus kukkii kauan ja tuoksu on niin keijumaisen hempeä. Kasvi pitää sisällään suurta rauhoittavaa potentiaalia niin kemialliseslta koostumukseltaan kuin ulkonäöltäänkin, sekä myös siltä, että viihtyy hoidotta ja kukkii varjossakin! Tätä sinikauneutta on suuremmoisen helppo lisätä siemenestä, jota kukkanen tuottaa satamäärin! 

* Rohtona käytetään kuivattua juurta, mutta myös kukinnan aikana kerättyjä versoja on mahdollista hyödyntää.

"Muutama vuosikymmen sitten lehtosinilatvalla todettiin olevan kroonista keuhkotautia lievittäviä ominaisuuksia, ja tämän jälkeen havaittiin sen sisältämien saponiinien vaikuttavan rauhoittavasti. Kasvin rauhoittava vaikutus on jopa useita kertoja ( 8-10 kertaa ) tehokkaampi kuin valerianan. Rauhoittava vaikutus ulottuu myös stressistä johtuvaan vatsahaavaan, jonka hoidossa lehtosinilatvan on todettu olevan tehokas yhdessä limakalvoja parantavien yrttien kanssa nautittuna. Lisäksi lehtosinilatvalla on verisuonten kovettumista (ateroskleroosia) ja veren kolesterolia vähentävä vaikutus. Parin kolmen viikon säännöllinen käyttö auttaa unihäiriöissä ja vähentää yleisen heikkouden tunnetta. Pitkäaikaisen käytön on todettu parantavan vastustuskykyä ja vähentävän kroonisista keuhkovaivoista kärsivien potilaiden toistuvia tulehduksia."

Humala Humulus lupulus

Humala on monivuotinen, nopeakasvuinen, perinteinen köynnös sekä koriste - että hyötykäyttöön ja yleisempi tässä hetkessä humala onkin lähinnä koristekasvina. Taimia löytyy kyllä miltei jokaiselta taimistolta. Kasvatettaessa mausteena sekä rohtona käytettäviä humalan käpymäisiä hedelmiä tarvitaan vain emikasveja. Käpymäiset emikukinnot parantavat ruuansulatusta, edistävät virtsan erittymistä, poistavat ilmavaivoja, auttavat ummetuksessa, stressissä, unettomuudessa, rauhattomuudessa.  Minä olen käyttänyt humalapäkyä pereinteiseen tapaan iltaisin teenä,  ja sitä voipi käyttää myös kylpynä tai laittaa näitä pehmeitä käpysiä tyynyliinan sisään unemme tueksi. Kuivattuja humalakäpyjä kaapissamme odottavat vielä myös uutteeksi valmistusta.

Yrttimies Elias Lönrot kirjoitti  Flora Fennicassaan mm näin :  "Hedelmä vatsaa vahvistava. Käyt. keitettynä kääreiksi ajettumisiin ja ulkonaisiin vaivoihin, myöski vatsalle vävähtämisissä madoista j.n.e. Siemeniä nautitaan vatsan kovuudessa ulostuttavana tahi pehmentävänä aineena. Sekoitetaan yleisesti kaljaan ja olueen, karvaudellansa estämään happanemista ja lisäämään voimaa. Sen ensimmäisiä taimia, ehkä vähemmän maukkaita, taidetaan keväällä syödä, ja ovatki terveellisiä. Ist. paraasti kiviperään. Juuria pitää löyhällä mullalla mullattaman, sevästettämän, perattaman j.n.e.”

Rentoakankaali Ajuga reptans

Rentoakankaali kulkeepi myös nimellä rönsyakankaali ja on puolivarjossa viihtyvä huulikukkainen kaunokainen, joka kukkii alkukesästä upein violetein kukin. Lehdistö on myös hieman purppurainen ja kasvia käyetetään maanpeittokasvina, joka kasvaa ja viihtyilee parhaiten puolivarjoisissa oloissa. Tätäkin vanhaa puutarhaperennaa on siis käyetty aikoinaan rohtona, vaikkei sillä koskaan mitään merkittävää roolia rohtona ollutkaan. Rentoakankaalilla on kuitenkin elimistöä vahvistavia ominaisuuksia sekä haavoja parantavia ominaisuuksia. Rohtona käytetään lähinna keväisin  / kevätkesällä kerättyjä nuoria lehtiä kuivattuna. Ulkoisesti kasvi toimii yhdessä muiden haavayrttien ( esim piharatamon sekä talvion ) kanssa haavalääkkeenä.

Piparjuuri Armoracia rusticana

Piparjuuri on ihanan rehevä, monivuotinen ja helposti rehevöityvä ristikukkainen maustekasvi, jonka juurta käytetään rohtona. Piparjuuren eteeriset yhdisteet ovat antibakteerisia. Kasvin sisältämät yhdisteet toimivat diureettisesti eli nestettä poistavaisena ja täten sitä onkin käytetty mm.kihtiin sekä reumaan. Myös ruoansulatushäiriöihin piparjuuresta saapi apua. Ulkoisesti juurta voidaan käyttää kääreinä verenkiertoa vilkastuttamaan. Juurta voidaan käyttää mysö ihan raasteena. pakko vielä hehkuttaa, jotta piparjuuri tuottaa myös kitettävästi biomassaa somasti katteeksi päälle pyhän maan. Huomioithan tämän mahdollisessa käytössä : "Suuret sisäisesti nautitut annokset voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvojen tulehtumista. Piparjuuri ei sovikaan henkilöille, joilla ruuansulatuskanava on ärtynyt. Sitä ei myöskään suositella raskaana oleville eikä hermostuneisuudesta kärsiville. Ulkoisesti kasvi voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja polttaa ihon rakoille."

Iisoppi Hyssopus officinalis

Tässä jälleen yksi suuremmoisita pölyttäjien ja perhostenkin lempparikasveista, myös minun lempinen ihanainen, jota olen kasvattanut siemenestä moneen paikkaan ympäri pihamaatamme. Luonnon sattuman kautta kukkivat iisoppimme valkein, vaaleanpunaisin sekä violetein kukin, kukin omalla paikallaan vapaana leviämään kuten tahtovat. Käytämme lehtiä kesällä monipuolisten salaattiannostemme seassa ja kuivattuna sitten talvella myös teeaineeksi ja ajoittain ruokiamme maustamaan. Iisoppi on helppo ja kiitollinen kasvatettava ja kasvaa hänkin hoidotta ja on hyvinkin vaatimaton maan suhteen. Jaksaa kukkia iloksemme kauan ja parantaa ruokahalua. " Iisoppi helpottaa liman erittymistä hengitysteistä. Eteerisen öljyn sisältämät ketonit (pinokamfonit, tujoni) tuhoavat bakteereita ja edistävät ruuansulatusta, mutta voivat myös aiheuttaa suurempina määrinä kouristuksia. Polyfenoleilla on verenpainetta alentava vaikutus. Iisoppi lisää myös virtsaneritystä. Ulkoisesti kasvia on käytetty haavojen, ihosairauksien ja mustelmien hoitoon."

Rakkaudella

Puutarhojemme lääkkeet -yhä edelleen he ovat, tietämättämmekin puutarhoissamme osa 1

Ennen muinoin upeat lääkinnälliset kasvit olivat luonnollinen osa puutarhoja ja tänäkin päivän tietämättään monet puutarhaihmeet kasvattavat edelleen suuremmoisia lääkinnällisiä kasveja puutarhoissaan. Tietoinen viljely, tai voisko sanoa, näiden kasvien tietoinen käyttö on kuitenkin vähentynyt roimasti. Ajattelin listata lyhyesti muutaman perinteisen lääkinnällisenkasvin, joita kasvaa yleisesti kotipihoillamme edelleen. Unohduksssa kenties heidän voimansa. Nämä ovat kasveja, jotka viihtyvät pohjoisissa puutarhoissa (meilläkin Hertta-tuvalla kasvuvyöhykkeellä 5), ja ovat terveytemme ja puutarhojemme monimuotoisuuden tueksi meille annettu, sekä tasapainottamaan epätasapainotiloja, jolloin ilmenee erinäisiä sairauksia pyhässä kehossamme.

Tahtoisin myös muistuttaa siitä,kuinka tärkeää on kasvattaa näitä ja muitakin kasveja niille ominaisissa paikoissa, sillä täten kasvien aromaattisuus ja lääkinnällisyys kukoistaa loistossaan. Esimerkkinä esimerkiksi timjami, joka viihtyy ja kasvaa luonnostaankin kuivilla, hiekkapitoisilla ja kivikkoisillakin alueilla. Se toki kasvaa ravintteikkaassa puutarhamullassakin, ja reheväksi kasvaakin, mutta tällöin kasviin ei kehkeydy vahvoja vaikuttavia aineita. Ruusujuurikin kasvaa kyllä rehevässä maassa nopeastikin, mutta adaptogeeniset ainesosat jäävät tällöin kyllä minimaaliseksi, kuin jos pyhä ruusunjuuri saisi kasvaa hitaasti ja varmasti karussa maaperässä, kuten luonnosakin kasvaa hän.  Ruusunjuurtakaan ei siis kannata lannoittaa! Mutta toiset kasvithan tietysti kasvat luonnostaankin rehevämmässä maassa, joten on hyvä perehtyä kasvuvaatimuksiin, luontaisiin kasvuoloihin.

Valeriana eli virmajuuri Valeriana officinalis

* Lievästi rauhoittava, unta antava lääkeyrtti.

*  Kuivattua juurta esimerkiksi teeksi, tai tuoretta juurta uutteeksi ( viinaan uutettuna) 

Punalatvat Eupatorium cannabinum

* Yleiskuntoa vahvistava, verta puhdistava

* Ennen kukintaa kerättyjä tuoreita lehtiä sekä juurta.

* Käytetty mm. kihtiin

Ruusujuuri Rhodiola rosea
* Kenties tunnetuin lääkinnällinen puutarhaperenna tässä hetkessä. iki ihana arktinen luonnonvaraisenakin lapissa kasvava superkasvi.Kansanlääkinnässä Ruusujuurta onkin käytetty ainakin yli 1000 vuotta. Monia, minia vaikutuksia on tällä ihanuudella! Mm:

* Adaptogeeninen eli ruusunjuuri lisää kehon kykyä sopeutua ulkoisiin rasitustekijöihin monipuolisesti. Ruusujuuri edistää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta sekä pitää yllä hyvää mielialaa. Ruusujuuren on todettu lisäävän aivojen serotoniini- ja dopamiinipitoisuutta
* Lievittää stressiä sekä väsymystä, torjuu ja parantaa masennusta, tasapainottaa verensokeria sekä kolesterolia, lievittää kipuja ja lisää seksuaalista halukkuutta.
* Käytetään juurta tuoreena pieni pala pureskeltuna sekä kuivattuna ja jauhettuna esim teenä/ pirtelön sekaan ujutettuna. Voi uuttaa myös tinktuuraksi.
* Meheviä C-vitamiinia sisältäviä lehtiä voipi käyttää myös salaattina

Timjami Thymys vulgaris

*Timjami sisältää eteeristä öljyä, tymolia, jolla on antiseptinen vaikutus.

* yrttiä valmistetaan esimerkiki teeksi, jota voidaan juoda vilustumisjuomana. Akuttiin ja krooniseen yskään, ulkoisesti vaikeasti paraneviin haavoihin.

Palsamköynnös Schisandra chinensis

* Ei ole varsinaisesti meillä perinteisesti puutarhoista löytyvä, mutta taimia on kuitenkin hyvin saatavilla ja jokaisessa puutarhassa soisi kasvavan köynnöksia, joten miksipä ei valitsisi jotain niin huikeaa kuin Schisandra chinensis

* Adaptogeeniset ultimaattiset supermarjat esimerkiksi uutteeksi.Kasvia pidetään kiinalaisessa lääketieteessa yhdestä 50 tärkeimmästä kasvista.

* Palsamiköynnöksen ja etenkin siis Schisandra-marjojen lääkinnällisiä ominaisuuksia ei voi ylistää riittävästi.
* Kysy taimia : Särkän perennataimisto, Raahe. Aleniuksen puutarha, Oulu, Hietasaari.

Herttavuorenkilpi Bergenia cordifolia

* Joidenkin puutarhureiden karttama , jopa vihaama jokapaikan, takuuvarma kasvi ilahduttaa voimallaan! Vuorenkilpi on yleiskuntoa vahvistava yrtti, jolla on bakteereja tappavia sekä tulehduksia estäviä ominaisuuksia. Myös väsymyksen poistoon.

* Lehtiä teeksi, varsinkin rusehtuneet lehdet ( ei homehtuneet ),edistävät myös rasvanpolttoa.

Mäkimeirami Origanum vulgare

* Tämä mehiläistenkin rakastama iki-ihana pohjoisen oregano viihtyy hyvin ja kylväytyy itsestään täällä pohjoisen perukoidenkin puutarhoissa.

* Lisää virtsan eritystä, on antiseptinen ja limaa irroittava

* Käytä lääkinnällisesti kukkia kuivattuna tahi tuoreena ja lehtiä upeana mausteena ruokaan kuin ruokaan.

Kaunokainen Bellis perennis

* Sympaattinen mykerökukkainen perenna, alkukesän ilo.

* Lehtiä sekä kukkia yskän ja kuumeen hoitoon. Kukat ovat muutenkin syötävissä ja ihana lisä vaikka salaateissa ( jos niitä nyt raaskii mennä syömään, hih )

Suikeroalpi Lysimachia nummularia

* Yksi jokapaikan peittoperennoistamme, kestävä ja hoitoa kaipaamaton keltainen ilo suojaksi maan.

* Supistaa limakalvoja, parantaa haavoja. On käytetty mm. reumaan ja kihtiin,

* Koko kasvia käytetään kuivattuna

Isohirvenjuuri Inula helenium

* Perhosten rakastama, kookas rohdos - ja maustekasvi, loppukesän kukkija.

* Juurta ja juurakkoa käytetty  mm. hengitysteiden infektioihin. Isohirnjuurella on antiseptisia vaikutuksia ja sitä on käytetty myös virtsan ja hien eritystä lisäävänä rohtona. Mausteena tätä kasvia käyetään lähinnä viinojen maustamiseen.

Juolavehnä Elymus repens

* Voi taivas kuinka parjattu onkaan tämä uskomaton, elinvoimainen lääkeasvi, enemmänkin rikakkasvina tunnettu. ja vielä semmoisena, josta tuskin eroon pääsee. Se ei silti ole todellakaan vain harmillinen rikakkasvi, vaan superkasvi!  Ennen muinoin kansanlääkinnässä tuskin oli vaivaa, johon juolavehnää ei olisi suositeltu!

* Sisältää agropyreeniä, joka vaikuttaa antibioottisesti useisiin mikro-organismeihin. Juuri on myös desinfioiva, verta puhdistava. 

* Käytetty mm. kihtiin, reumaattisiin vaivoihin, rakko - ja sappivaivoihin. Juurakosta voi valmistaa myös siirappia ja on siitä aikoinaan keitelty jopa viinaa

Puutarhoissamme on toki paljon paljon muitakin lääkinnällisiä, enemmän ja vähemmän lääkinnällisiä kasveja, joista varmaan tulen vielä kirjoittamaan. Uskomaton määrä on Hertta-tuvallakin - kiitos Kaikkeus kaikesta tästä yltäkylläisyydestä! Muistutan myös vielä, että tutustuthan aina tarkemmin "käyttöohjeisiin" ja määriin, jos otat kasveja käyttöösi. Ja muistathan aina varmistua, että ksyeessä on juuri tietty kasvi, älä käytä tuntemattomia kasveja pus!

Lähteinä käytetty mm. 
* Kokemusta ja opittua

*Suomen terveyskasvit - luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet

* Kasvilääkintäopas ; Ljudmila Rumjantseva

* Permaculture  ; Sepp Holzer
* Laaja ja kaunis valikoima puutarhaperennoja Oulun seudulla : Aleniuksen puutarha sekä Särkän perennataimisto

Millä siemenillä kylvät elämäsi puutarhan ?

Siemenluetteloita putkahtelee postiluutikkoon ja puutarhurinnan sydän ja puutarhamieli menee aivan sekaisin kaikista ihanuuksista. Tässä kohtaa tahtoisin muistuttaa kanssapuutarhureita näistä eri mahdollisuuksista siemeniä, tulevia kylvöjä ajatellen. 

En ole mikään jalostukseen syventynyt puutarhurinna, mutta joitain ajatuksia kuitenkin jakaen näin maailmaan. Hertta-Tuvalla panostetaan kyllä mahdollisuuksien mukaan nytten enemmän alkuperäisempiin kasveihin, kulttuuriperintölajikkeisiin ja maatiaisiin - kiitos! 

Ennen muinoin jokaisella alueella ja jopa maatilalla oli omat kasvinsa viljelyksessä, omat lajikkeensa, jotka olivat ajansaatossa  adaptoituneet paikallisiksi lajikkeiksi. Ennen kaupallisen kasvinjalostustoiminnan alkamista viljelyssä olikin vain näitä maatiaiskasveja. Nämä vanhat kulttuurikasvit olivat vahvoja muuttuvissa, vaativissakin olosuhteissa ja olivat ja ovat erittäin taudin- ja ilmastonkestävä, koska sen laaja geneettinen kirjo tuottaa mitä moninaisimpia poikkeamia kestäviä yksilöitä. Tiloilla  oli maatiaisvihanneksia, pottuja,yrttejä ja perennojakin. Pottu oli pottu - usein vailla nimeä. tai sitten isännät ja emännät olivat nimenneet sen vaikka tarmon torpan - potuksi , oman tilan mukaan. 

Näitä maatiaislajikkeita on vieläkin saatavilla ja niiden suojelu on mittaamattoman tärkeää. Nämä lajikkeet kasvavat parhaiten juuri tällä kyseen omaisella alueella, Kuusamon musta Kuusamon haasteellisissä oloissa, Puikula, jota on viljelty Pohjois-Suomessa koko lappilaisen perunanviljelyhistorian ajan, lapissa.  On kaskinaurista ja meidänkin naapureilla viljelyksessä ajat ollutta omaa naurista sekä perunaa, joka kantaa kuulemma nimeä Amerikan punainen. Kaskinauris on muuten vanhimpia Suomessa viljeltyjä kasveja. Kuitukasveista pyhyyksien nokkonen on Suomessa vanhin. Pellava ja hamppu syrjäyttivät sen sitten myöhemmin. Pellavaa viljellään yhä edelleen sekä kuidun että öljyn vuoksi. Hamppu on vanha viljelykasvi, jonka viljelyä pyritään elvyttämää koko EU:n alueella ( Maatiainen ry. ) 

 Maanviljelyn keskittyminen suurille tiloille ja kaikenmoisen puutarhabisneksen globalisoituminen vähentävät ikäväkyllä jatkuvasti viljelylajikkeiden monimuotoisuutta. Koristekasvitkin hankitaan usein suurista kauppaketjuista ja ne ovat siellä useimmiten ulkomaista, lähinna hollantilaista alkuperää. Pienillä puutarhapihoillammekin voimme mielestämme tehdä osamme. Vaikka uudet lajikkeet ovatkin joiltain ominaisuuksiltaan parempia, satoisempia, vanhojen lajikkeiden katoaminen on hyvin ongelmallista. Monet maatiaislajikkeet sisältävät korvaamatonta geenimateriaalia, Maataislajikkeet ovat siis pitkään samalla tilalla / alueella viljeltyjä, perimältään erilaisten yksilöiden muodostama kanta, joka on suuirmmaksi osaksi muuta alkuperää kuin tieteellisesti jalostettu, tunnettu vanha kauppalajike."Maatiaiskasvit ovat elävää kulttuuriperintöä. Niiden arvo on luonnon monimuotoisuudessa, geneettisessä potentiaalissa ja kulttuurihistoriassa.

Maapallon rajailmastoihin sopeutuneet maatiaiskasvit ovat erityisen arvokkaita. Suomalaisina olemme vastuussa tuleville sukupolville täällä kehittyneestä geneettisestä rikkaudesta. Nyt on aika varmistaa, ettei enää yksikään maatiaislajike katoa!Maatiaislajikkeet alkoivat syntyä eri puolilla maapalloa noin 10 000 vuotta sitten kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja pysyvään asutukseen. Luonnonvalinnan ja ihmisen valinnan vuorovaikutuksessa syntyivät ”agri- ja hortikulttuurit” sekä karjanhoito. Kulttuurimaisema alkoi muotoutua.Tämän päivän maatiaiskasvit valikoituivat viljely- ja koristekasveiksi noin sata vuotta sitten."

Näiden 10 000 vuoden aikana viljelykasviemme kehitys on siis kulkenut omaan suuntaansa monin monituisin tavoin, jossa ihmeellisen ihmisotuksen valinnalla on ollut merkittävä tekijä. Kasviaineshan on kautta aikojemme kehittynyt ja valikoitunut, silloin aikoinaan lähinnä ihmisen valinnan että luonnon valinna kautta. Se mikä tekee nykyaikaisesta kasvinjalostuksesta maailmanlaajuisesti haasteellista, etenkin hybridilajikkeiden ( F1 ) on kenties se, että jalostustyö on tehokkaampaa, nopeampaa, jossa ihminen ohjaa evoluutiota tahtomaansa suuntaan mm. kaupan tarpeiden mukaisesti, välittämättä sen vaikutuksista suuressa kuvajaisessa. Hybridilajikkeet kasvatetaan siemenestä, jotka valmistetaan aina vanhemmistaan risteyttämällä ja täten lajikkeen oma siemen ei kelpaa kylvösiemeneksi ja useat näistä lajikkeita ovat jopa steriilejä. Viljelijät ovat  näin riippuvaisia suurten tuottajien siemenistä, joita joutuvat vuosittain uudestaan ja uudestaan hankkimaan. Sen lisäksi, että F1 hybridit ovat usein steriilejä, ne eivät myöskään pysty mukautumaan paikallisiin olosuhteisiin. Kyllä - ne antavat hyvän sadon, mutta monokulttuurissa viljeltynä ovat hyvin alttiita tuholaisille, mikä taas johtaa torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön. Permakulttuurillisesta näkökulmastakin nämä hybridit ovat kertakaikkisen sopimattomia viljelyyn tukien riippuvuutta ulkoisista resursseista.

Tieteellisessä, tehokkaassa siemenjalostuksessa siemenet kasvatetaan mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman hyvissä olosuhteissa, jotta saadaan suurin mahdollinen sato alaan suhteutettuna. Mitäpä luulet sinä lukijaihme - kasvi joka kasvaa täysin ilman taistelutahtoa, kaikin puolin ihmisen luomien täydellisten olosuhteiden saattelemana,millainen sisältö, sisin ja adaptiokyky tällaisessa siemensadossa onkaan verrattaen kasviin, jotka joutuvat raivaamaan elintilaa, ottavat käyttöönsä koko potentiaalin kasvaen  ehkä hieman kehnoissakin olosuhteissa. Kentis vahvimmista kasveista kerätyt siemenet omaavat kyvyn sopeutua haasteellisiin olosuhteisiin tuottaakseen satoa, kun taas hybridit eivät pärjää muutoksen tuulissa, vaan silloin on jälleen jalostettava uusia lajikkeita. On myös hyvä muistaa, että maatiaisissa on vielä paljon jäljellä villien kasvien ominaisuuksia ja ne selviävät vähällä hoidolla ”omalla” alueellaan ja tätenkin sopivat taivaallisesti luonnon ja puutarhurinnan yhteiseen puutarhaan.

Haluan kannustaa edelleenkin oman siemenvaraston keräämiseen ja muiden lempeiden siementen käyttöön jättäen ainakin F1 hybridit kaupan hyllyille. Mutta sillätavalla stressittömästi valintoja tehden, ei syyttämällä yhtään ketään. Mutta lukase siemenpussin kylki, osta ja tee valinta silimät ihanasti avoinna.

Tästäpä tulikin yllättävän pitkä posti - ihana oli aika tämä. Tässä vielä hyviä lisävinkkejä ja siemeniä tilattavissa mm näistä putiikeista. Maatiainen ry, Hyötykasviyhdistys, Isoäidinkasvit. sekä Exotic Garden