tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kesä on tässä

Herttatuvalla ei ole ollut tietokoneeseen liitettävää nettiä yli kuukauteen, mutta nytpäs hoksasin, että ulkonahan netti toimii puhelimesta liitettynä. Kuistilla kotitoimistossa. Niin paljon kauniita hetkiä on mahtunut, että välillä ihan harmittanut, etten ole niitä tänne päässyt jakamaan. Mutta hetkensä kaikellle. Ehdin tuossa toukokuussa toisaallakin, monessa suunnassa tehdä puutarhahommia, etten etes ehtinyt omalla pihalla puuhastella juurikaan. Pitkiä ja suuremmoisia puutarhapäiviä. Onni oli kylmä ja luminen touko, eipä pihamaalla olisi juuri mitään voinut luodakaan. Mutta tänään jatkuu lämpö ja aurinko, luonto on ottanut ns. kiinni kaiken toukokuun kylmän ja hitaan kasvun. Tuomi kukassansa, niin vienona ja hentona kesätuulessa. Päivät menevät suuremmoisesti aivan pihalla, puutarhassa luoden ja ihmetellen. Rakennan ja luon. Tänä kesänä porstua on entistä valtavammin tomaattien käytössä, mikä hymyilttää joka akainen aamu puutarhurinnaa. Raakileita jo monen monta, kimalaiset pörräävät ja taivaanvuohi laulaa taivaalla. Kirjosieppo on muuttanut jälleen pönttöön ja harakkaperhe rakentaa kuusiaitaan jälleen pesää. Vaikka tiedän, etten tule tätä puutarhaa enää kauaa luomaan, niin luon. Luon tässä hetkessä, tuleville ja menneille. Rakennan, istutan ja kylvän. Olkootkin viimeinen kasvukausi täällä tai sitten ei. Elämä ohjaa lempeästi tai rykäyksellä johonkin uuteen suuntaan. Puutarha kulkee mukana ja luon siellä missä olen. Nyt Rakastan tässä.




Punaimikän pienisuurikauneus



Pyhiä puutarhapolkuja, sienipolkuja tallaan.



2 kommenttia:

  1. Hei, mitä tarkoitat, ettet luo tätä puutarhaa enää kauaa?

    VastaaPoista
  2. Kauniita kuvia! Aurinkoista viikonvaihdetta! P.s. blogissani on synttäriarvonta:)

    VastaaPoista