Talven valon heijastus sekä sienet Ihmeet nää

Tässä talvessa on paljon tunnetta. Eilen - 22 pakkanen tuntui puhdistavan paljon niin monella tasolla. Itkinkin paljon. Unohdin myös lämmittää suurta uunia, joten tänään aamulla lähtiessämme kohti sieniviljelyn työpajaa, oli Herttaisessa tuvassamme kohtalaisen kylmä. Olen luotsannut yhdessä Dodo Oulun aktiivin kanssa kaupunkiviljely kampanja Taikapapua tämän vuoden ja olemme mielestäni saaneet aikaan hienoja luentoja/työpajoja sekä luoneet yhdessä viljelijöiden kanssa lavatarhan Oulun Taidemuseon takapihalle. Tänään meillä oli vuorossa vuoden viimeinen lempeä rutistus projektin tiimoilta eli talviviljelytyöpaja, jossa tosiaan keskityimmä sienimaailman ihmeisiin ja voi taivaallinen Ihme kuinka suuria ihmeitä tämä maailma meille todella tarjoakaan! Näistä ihmeistä ja varsinkin osterinvinokkaiden (Pleurotus ostreatus) kasvatuksesta mm. vessapaperirullassa  kirjoittanen pian lisää, joten pysy kuulolla sinä siinä ihana. Rakkaudesta sienimaailman mahdollisuuksiin ja talven Valoa heijastaviin kauneuksiin puutarhassain. Voi kuinka paljon kauneutta talven puutarha tarjoakaan ihmettelijälle tälle pienellesuurelle, katso tähän rakas.

 

Dorianvillkko - välitilassa hänkin

Välitila. Ei enää syksy, ei vielä talvi. Jossain tässä - välitilassa.Talvi tulee puskematta luonnollisia aikojaan, talviuni, talven puhtaus, jäljettömällä polulla taivaltaminen.Uusi polku.Syksyn lehdet peittävät menneen. Välitila, tuli, tarinat, etsiminen ja löytäminen.Välitila ja joskus tulee vielä talvi, jolloin luomastansa luopuminen avaa jotain uutta. Välitila ja tuntematon.

Lokakuu luopuu

Syksy on. Syksy on tuonut mukanaan aika paljon, syksy oi tämä luonnostaan luopumisen ajankohta tuo eteeni paljon uusia tuulia, mahdollisuuksia. Vanhasta luopumalla avaamme oven uudelle, mutta kuinka löytää usko tuntemattomaan...

Tänään lokakuun kolmantena Hertalla herätessäni oli kuura kaunistanut maan tään. Nelisen astetta pakkasta ja höyryävä kotijoki. Joutsenet lensivät akkunan ohitse aamukahvia hörppiessäni. Sinne joelle me sitten pikku-ukon kanssa tallustimme, ihan siinä hetkessä, aikaisessa aamussa kun päivä rupesi valkenemaan.

Eilen aloitimme valkosipulin istuttamisen, tässä syksyssä Maa saa 200 valkosipulin kynttä kantaakseen ja hoivatakseen satoikään saakka. Kokeilen taas muutamaa uutta lajiketta, mutta oman maan ' Aleksandrat' pääsevät myös maahan jälleen. Toisina lajikkeina tässä syksyssä '  Ziemiai'  ja 'Casablanca'  Minä hoivaan maata ja maa näitä sipuleita. <3 Ajattelen, tuumaan tässä näin : hän joka istuttaa valkosipulia, uskoo tulevaan. Vaikka en tiedä missä olen vuoden kuluttua, istutan silti. 

Ja niin lähtevät joutsenet jälleen lentoon, heidät kuulen ja keittiön akkunasta nyt näen. Valkoiset linnut ja laulut heidän. Ja lokakuun puutarha on kaunis -.edelleen.

Muistathan jättää nauhuksen siemenet töröttämään, linnuille ravintoa syksyyn.

Syysasteri jaksaa kukkia pakkasiin saakka

Kun minua ei enää ole

tahdon päälleni kukkakedon,

metsän ja jäljet susipedon.

Kun minua ei enää ole,

on allani lehtimatto ja ylläni kirkas taivaskatto. 

Rakkaudella syksyyn ja kaikkeen luopumiseen.

Valkosipulit Maa antaa

Niin ihana sato tuli valkosipuleista, möllyköitä! Tässä kuvassa on ' Aleksadraa' toissavuotisista kynsistä kasvatettuja ja ruohokatteella, kompostilla, hevonkakalla sekä rakkauvella lannoitettuna eli ravittuna. Ja mikä aromi leijaileekaan puutarhassa jahka nostelee sipuleita sipuleiden perään. Niin kuivuvat koreissa tuossa eteisessä ja aina hymyilyttää jahka ovesta astuupi suuntaan tahi toiseen. Kohta on aka istutellaa uudestaan, uutta satoa tuloilleen ja paikkaa vaihtaen. Taijan laittaa kohopenkkiin osan ja osan toisaalle, sinnetänne - tiiäkkö.

Sadon kauneus ja syksyn yltäkylläisyys lavatarhassa

' Red Russian'

' Purple Teepee'

Lavat rehottaa sadossa

Mykeröinen ruiskukkainen, sineä salaattiin

Elämäni värejä, elämäni värein

Purjon keinunta

Puutarhamme on avoin sinulle

Tänään puutarhassa piipahti heitä, osa heitä, meitä kaikkia, joille tätä puutarhaa luodaan. Avoimet ovet <3 Ihmettelyä, maan, oi pyhän tämän maan otusten kunnioitusta, mansikkapiirakkaa, mehua ja kahvetta aurinkoisella viltillä päällä tämän suuremmoisen, kauniin maan. Herttain puutarhaa ei ole koskaan rakennettu vain rakentajalle, ei minulle, ei meille, joten juuri Sinä siinä olet lämpimästi tervetullut, jos koskaan kutsuu tämä polku tähän puutarhaan perhosten ja matojen ja elämän ilmentymien muidenkin. Kuulla jos tahdot siitä, kuinka luoda puutarhaa Ihmeitten yhdessä luonnon tään, niin siitä sinulle kerron mielellään. Eilenä meillä nostettiin pottuja 'Timoja' maasta ja vaikka perunarutto oli kaatanut varret nuo, niin tässä hetkessä sienet eivät olleet kulkeneet itse pottuihin. Niin oli kauniita ja valtavia potut, ' Timot' nää. Nostin myös osan valkosipuleista, muut vielä levossa, kasvussa saavat hetken olla. Nokkosia kuivuu päällä leivinuunin, oi  hänen keräämänä 20 litraa, vielä siis riittää villiä satokauttakin ainakin kuukauden meillä täällä pohjoisessa. Hän meni kalaan, joelle, kotijoelle. Ja minä paistan naurispihvejä tulella tällä.

Elon Hetket, syksyn tuulet

Satoaika, syysaika, syystuulet, sateet, sympaattiset syksyn sinfoniat - syys. Permakulttuuri kotipuutarhamme, Herttaupa, koti.  Muuttuva kaiken aikaa. Syreenileimun eli maatiaisleimun sorea tuoksu. Niin ja tämä syys. Syys, syksy, syys. Olen aina ollut Hänen syksynsä lapsi. Oi tuule siis oi syksysi tuuli yhä kovemmin ja minä saan rakastua yhä syvemmin. Ja vaikka tänään minua niin kovin väsyttää, tuo tuuli puutarhassain minuun voimaa. Syksy saapunut on Häneen.

Syreenileimu eli maatiaisleimu, tuoksunsa hempeys perhosille ja perhosten rakastajalle

'Isosamettikukka ' Cracker jack'.

Mahtavasti kasvaapi tuo portugalilainen lehtikaali galega - kiitos siitä.