Syksyn saattoa Herttalaisittain

Enonkantaa olevainen nauravainen

Sadonkorjuun jälkeen suojaksi maan

Maarianohdakkeen siemenet talteen uusia kylväjä sekä parantavaa, maksaa hellivää uutetta varten

Sato

Alla, vierellä nuoren omenaisen on aronia ja minä

Herttainen KohopenkkiBoogie

Nyt on semmonen Herttainen kohopenkkiboogie tähän syksyyn kaikkine puutarhamme yltäkylläisine resursseineen! Voihan hedelmällisyys ja löytöretket, jotta mitähän eläväistä materiaalia löydänkään puutarhasta!

Life builds on life

Lehtipuut varisuttavat lehtensä, oksat lentävät, tanssivat tuulessa alas maahan ja herukkapensaiden vanhat, tuottamattomat oksat leikkaantuvat kevyesti voimasaksillain, ah näin vain, tuosta noin. Sadonkorjuun jälkeen kylvemme ihanissa kasviaarteissa, joiden hyödyntämisessä ei ole mitään rajaa ja naapuritkin kantavat somasti kottareillaan pihamaallemme haravointi"jätettä".

 Olen nyt tekaissut neljä kohopenkkiä suoraan nurmikolle kasaamaani pahvikerroksen päälle ja lisäämällä kaikkea puutarhasta löytynyttä eloperäistä aarretta. Valjastan nämä lempeään ruuantuotantoon. Meillä riittääpi lieroja, mutta jos heitä tahtoo oikein kutsua kohopenkille, niin pahvien alle voipi sujauttaa maantumatonta keittiöjätettä, vihannesten kuoria sun muuta ihanaa. Muutenkin olen kyllä sujautellut puutarhassa kaikkien katteiden alle tänä kesänä, hih. No mutta asiaan. 

Pahvit kannattaa laittaa kunnolla lomittain, vähintään 20 senttiä toistensa päälle, sillä niiden tarkoituksen on estää valon pääsy nurmikolle sen ja muiden kenties ei-toivottujen kasvien kasvun estämiseksi. Sitten vaan asetellaan (halutessa pilkotaan) pohjalle runsaasti risuja, kasvien varsia ja naattiloisia. Kunnon kerros! Risujen päälle heinää, ruohosilppua sitten laitoin mehevää kompostia 5 cm kerroksen ja päälle syksyn lehtiä ja kaikkea mahdollista puutarhajätettä. Kaiken päälle laitoin vain 10 cm kerroksen multaa, jonka suojasin vielä ohuella lehtikerroksella.  Pienempikin määrä multaa riittää, mutta kun sitä nyt tuossa on, niin laitoin enemmän,Tämmöinen kohopenkki on vähän kuin komposti kyllä, mullaksi muuttuva ihanuus - minä hykertelen onnellisuudesta, kun saan luoda puutarhasta entistä hedelmällisempää näillälkin systeemeillä, luomuksilla! Koko penkin korkeudeksi tuli tässä syksyssä 40 cm. Siinä se nurtsi maantuu pois ajan kuluessa ja penkki senkus syveneepi, ravinteet vapautuvat ja kasvit kukoistavat. Ohjeita kohopenkkien luomiseen on valtava määrä, meille se luotiin nyt näin.

Puutarhaelämän parhainta aikaa!

Tänä kesänä hurahdin täysin herneisiin - onneni, jotta laitoin niitä paljon ympäri puutarhaa! On mistä rouskuttaa! 

Sadonkorjuuta - tee/raakakakku/raakasuklaan maustajia keskelle talvea. Häivähdys kesää kukkien meihin. Punaväriminttua, vaikkajamitä minttuja, anisiisoa, poimulehden kukkia, ruiskukkaa, ananassalviaa, nokkosta, mustaherukanlehtiä jne.

Siemen satoa

Täydellisiä puutarhapäiviä ihmetellen

En minä malta olla kuvaamatta ja jakamatta, hihihi. Ja sitä paitti, itseäni kuvat inspiroivat hyvinkin paljon, joten ehkäpä sama toistunee jossakin muuallakin. Kiitos että oot siinä.

Lavat aivan tuvan nurkalla. Lavat ja pikkiriikkinen minttupenkki.

Tuolta pilkottaa mm. tyrni. Sitten on pottua, marjasinikuusamaa, leimua, sallaatteja, maa-.artisokkaa, herneitä, lipstikkaa, luppiinia, saksankirveliä, naurista(Enonkantaa), krassia(on muuten hyvä yksivuotisen maapeitekasvina ja tullee mahtavasti vihermassaa)

No tässähän on vaikka ja mitä. Ihmettelen maarianohdketta.

Meille tulle omppuja. 33 - sama määrä kuin tonttujen sembran käpyjä. herkutellan ja vaihettaan herkkuja!

Hernelajike vuojelta 1800-jottan. Kasvaa parimetriseksi - kukapa ois uskonut!

Lahoavaa reunusta kaikille otuksille

Keskeneräisyys. Tähän kokoan nurmikon päälle jonninmoista kohopenkkiä. Pahaveja ja kaikkee eloperäistä, hevosenkakkaa ja multaakin siihen sitten. On istutusvalmiina vuojen päästä viimesitään, kylvöihin jo kevväällä.

Ompun alla elämää

Ihania nuo kärsämötkin, kun vaan ilmaantuvat taivailta

Nämä riihikivet ovat komeita. Saksalaisten vanhasta riihestä. Tai ei se heidän ollut, mutta yöpyivät siinä tuolla tien toisella puolen.  Kannettu käsin lähikoivikosta tonttujen luvalla.

Kierrätystiilistä tulee lämmin polku, hivelee avovarpaitamme.Rohtosalkoruusu ehtinee kukkia - kiitos. Kylvin hänet n. 2 vuotta sitten syssyllä.

Voi, että on symppis tuo tontun lainaama kärpässienikin. Hän sen tehnyt kätösin on. Taiteilijaluonne.

Minttujakin

Taas olla omppupuulla. Finola rehottaa.

Ompulla jälleen. Korianteria kaikille!

Tässä on perheemme ja kaiken kansan leikkikenttä. Meillä järjestetään kehoa liikuttavia, luonnollisen, kehollisen liikkeen päiviä. Traktorin rengastakin nostellaan ja nakellaan. Saa sitä lyyvä lekallakin. Tila toiminee myös tanssitilna ja juhlatilana. Nurmikollekin paikkansa - oon oppinut.

Tattarissakin surisee - sadat kimaliset kiitos teistä

Maarianohdake

Isomaksaruoho - ihanaa sallaatissa lehtensä hänen

Zen

Lopuksi laittanen vielä tilanteen viime vuoden toukokuulta. Toukokuulta 2014, jolloin tämä täyteläinen vihreys oli vielä pilkkeenä silmäkulmassani. Unelmana Kaikkeudessa.